Kattilassa paahdettua paprikaa ja parmesania

Tässä keitossa maistuu kivasti parmesan sekä basilica joka soseutettu keiton sekaan. Ihan alun perin tarkoitus oli tehdä linssikeittoa parmesanilla kuten Jonna aiemmin blogissaan oli tehnyt. Linssit kuitenkin jäivät kauppaan. Tässä päässä ei vaan asiat kovin pitkään pysy ja kauppalistaa en vielä ole opetellut kirjoittamaan joten ihan tuttua hommaa tämä sovetaminen ja empäs sitten teekkään sitä safkaa meininki. 

Himasta löytyi kuitenkin paprikaa, tomaattimurskaa sekä parmesanin jämät ja tässä lopputulos, oikein hyvä sellainen. Eikä niin enää harmittanutkaan kun tätä lusikoi suuhunsa. Keitot ja erityosesti sosekeitot on mulle sellainen että ilman en haluasi elää. Helppoa vapaapäivän muunneltavissa olevaa safkaa. Kaikkeahan voi soseuttaa keskeenään, tosin pientö harkintaa tietysti kannattaa tässäkin käyttää. Näitä keittoja tuleekin tehtyä paljon, erilaisia variaatioita ja tässä nyt sitten taas yksi. Toinenkin soppa itseasiassa odottaa jo julkaisuaan että sen verran näitä tulee syötyä.

Paahdettu paprika-basilicakeitto parmesanilla

- 3 punaista paprikaa
- 5 valkosipulin kynttä
- pieni punasipuli
- oliiviöljyä
- 1 prk tomaattimurskaa esim Mutti
- kuivattua oreganoa
- savuchiliä tai -paprikaa
- suolaa
- mustapippuria
- tummaa sokeria
- n 0,5 dl raastettua parmesania
- 1 ruukku basilicaa

1. Lämmitä uuni 225 asteeseen, laita grillivastus päälle. Paloittele paprikat, punasipuli ja kuori 5 valkosipulinkynttä. Laita paprikat ja sipulit pellille ja ripottele niille suolaa. Paahda paprikoita ja sipuleita uunissa noin 20 minuuttia, kunnes paprikat ovat paahtuneen näköisiä.

2. Lorauta kattilaan oliiviöljyä ja lisää mausteet; oregano ja savuchili. Heitä paprikat ja sipulit kattilaan ja lisää vettä n 3 dl sekä tomaattimurska. Lisää joukkoon hyppysellinen sokeria. Keittele hetki että maut yhdistyvät. Kun keitto kiehuu lisää parmesan ja sekoita se joukkoon.

3. Revi keiton joukkoon basilica kun et enää keitä keittoa. Jätä hieman basilicaa koristeeksi. Soseuta keitto ja maista sekä mausta suolalla sekä mustapippurilla. Lisää myös vettä tarvittaessa jos keitto on liian paksua.

Ripottele valmiin annoksen päälle parmesania, loraus oliiviöljyä ja mustapippuria myllystä. Nauti !

Ja miten kaunis punainen väri ! Oikea syyskeitto, samoja värejä näkee tällä noissa hetkellä kadunvarren puissa kun katselee ikkunasta ulos. 

Syksy on oikeastaan tavallaa lempi aikaa mulle. Vaikka kesän helteitä rakastan yli kaiken ja viihdyn kuumassa on syksyssä ehkä kuitenkin enemmän sitä jotain. Voi pukeutua moninaisemmin sekä poltella kynttilöitä pimenevissä illoissa. Kohta saa juoda yhtä mun lemppari juomaa; portviiniglögiä ja miksei se punkkuglögikin uppoaisi. Pimeys tuo tunnelma ! Ja teekupponenkin illalla maistuu paljon paremmin jos ulkona on hieman viluttanut. No joulua rakastan. Ruokaa, yhdessäoloa, viiniä, tunnelmaa, yöllistä jääkaappi napostelua apukokin kanssa, meidän lähes perinteeksi muodostunutta kaupunkilomaa juuri ennen joulua ja mitä vielä. Can`t wait ! Ainut mistä en niin välitä on lumi, jää ja pakkanen ja se että talvi kestää liian kauan. Pakko se vaan on taas kerran kestää eli päätän tässä ja nyt etten anna niiden häiritä tänä vuonna. Kunniasanalla, en välitä niistä vaan elämä on yhtä ihanaa kuin kesälläkin.

Sekava porkkanasalaatti

Porkkana on meidän yksi ehdoton lemppari raaka-aine. Menee kaikkeen, alkuruoasta jälkkäriin, maistuu hyvältä ja on terveellistäkin. Bongasin taanoin Lauran Tähti blogista ohjeen Marokkolaisvaikutteiseen porkkanasalaattiin. Salaattiin tulee myös fetaa mikä ei kyllä ole niin Marokkolaista mutta maistuu mulle aina ja ikuisesti !

Marokkolaiset maut on myös porkkanan lisäksi omalla suosikkilistalla. Korianteri ja minttu sen sijaan ei ja korvasinkin Lauran reseptissä poiketen nämä taas yhdellä suosikillani; basilicalla. Sekava Marokkolainen porkkanasalaatti siis. En nyt koipioi ohjetta tänne eli Lauran blogista voitte kurkata sen.

Porkkanat maustettiin valkosipulilla, jeeralla, kanelilla sekä paprikalla ja tietysti suolalla ja pippurilla. Itse pidän paljon uunissa tai grillissä paahdetusta sitruunasta ja tein tämänkin ohjeen kohdalla niin että laitoin sitruunan puolikkaat ensin uuniin vajaaksi puoleksi tunniksi ja käytin niiden mehun vasta sen jälkeen. Salaatti oli herkullista ja ihan takuulla tehdään tätä vielä monta kertaa. Aika samalaisia on tullut tehtyä ennenkin. Suht samoilla mausteilla ja lisänä avocadoa sekä lohta. Nam !

Pikkuhiljaa pitäisi iskeä kiinni myös Barcelonan postaukseen. Kiire on vaan taas vähän vienyt voiton musta ja duunia riittää. Kuvat pitäisi käydä läpi ja tiedättehän...ei se bloggaaminen aina ole ihan niin kovin iisiä. Kirjoitampa nyt muutaman sanan ja laitan pari kuvaa perään. Ei, ei se niin mene. Pitää miettiä, laittaa linkkiä, ladata ylipäätänsä kuvat koneelle, käydä ne läpi, valita parhaimmat, kirjoittaakin jotain ja vaikka mitä. Silti, tämä on ihan huippu harrastus. Harmi vaan että työnteko vähän tuppaa häiritsemään tätä omaa elämää.

Muutama ravintolavinkki on siis luvassa ja paljon ihania ruokakuvia. En taas muista koska olen viimeksi syönyt niin plajon ihania herkullisia asioita kun tuolla Barcelonan reissulla. Kyllä Espanja on hyvä maa !

Kikherneitä pinaatin ja uppomunan kera

Hola ! Loma alkaa olla taas lusittu tältä erää. Tai lomaa on vielä pari armollista päivää jäljellä mutta Barcelonasta on jo kotiuduttu tänne hyiseen koti Suomeen. Hyi että on kylmä ! Barcelona helli meitä reilulla 15 sta asteen lämmöllä ja auringolla. Mikä ihana pieni pakomatka tästä kylmästä todellisuudesta ja arjesta. Entistä enemmän olen vakuuttunut siitä että mua kuljettanut haikara päästi vahingossa irti tässä Suomen kohdalla, liekö sen varpaat jäätyneet kun tammikuun lapsi on kyseessä ja syntymävuotenani oli hurja talvi. Johonkin muualle se haikara oli matkalla, varmasti. Sen verran tämä kylmyys ja talvi alkoivat heti kotiin paluun jälkeen ottamaan päähän että oli taas halpojen lentojen hakukone kovassa käytössä ja muutamalla hotellisivustollakin tuli vierailtua. Taitaapa kuitenkin mennä niin että kesään asti saa uutta reissua odottaa. Siihen asti on lämmiteltävä kotona ja tehtävä itse hyvää ruokaa sekä muistettava välillä ostaa se viinipullo illan iloksi.

Kontulan pieni keittiökin on taas ollut kovassa käytössä. Päätin Campasimpukan innoittamana minäkin iskeä hampaani kiinni pienee keittokirjahaasteeseen. Liikaa ohjeita odottaa kokeilemista. Niitä on niin tietokoneella kirjanmerkeissä sekä lukuisissa keittokirjoissa tuolla hyllyssä. Yksi kirja on jo pitkään ollut sellainen että joku päivä mä teen näitä ja aina se jää. Muutamaa reseptiä on tullut kokeiltua ja vakkariksikin on muutama jäänyt mutta nyt iskeen kirjaan kiinni kunnolla. Lupaan itselleni ja samalla teillekkin että tämän kuluvan vuoden aikan teen tästä kirjasta ainakin 12 reseptiä. Yhden vähintään per kuukausi. Saas nähdä kuinka käy !

Ja tämä kirjahan on Ferran Adrian The Family Meal. Edesmenneen El Bullin henksuruokareseptejä siis.

Urakan aloitin tänään pinaatti-kikhernehöystöllä joka tarjoillaan uppomunan kera. Hyvää ja simppeliä, mitäs muuta sitä lomalla kaipaakaan. 

Kikherneitä pinaatin ja uppomunan kera

2 annosta

- 65 g pakastepinaattia

- 2 kypsää tomaattia

- 2 rkl oliiviöljyä

- 2 valkosipulinkynttä ( itse käytin yhden, kaksi kuulostaa paljolta )

- hyppysellinen jauhettua kuminaa

- 320g kypsiä kikherneitä

- 2 dl kanalientä

- 1 ruokalusikallinen maissijauhoa ( en itse käyttänyt tätä )

- suolaa ja mustapippuria

- 3:n minuutin uppomunia tarjoiluun

1. Sulata pinaatit. Tee tomaateista sosetta sauvasekoittimella. Laita tomaattisose siivilään kulhon päälle ja anna valua itsekseen noin 15:sta minuttia. Hienonna tällävälin valkosipuli.

2. Kuumenna öljy pannulla. Lisää valkosipuli ja tomaattimurska. Lisää kikherneet ja kypsennä noin 30 sekunttia. Lisää kanaliemi ja kiehauta. Lisää pinaatit. Maista ja mausta suolalla ja pippurilla.

3. Sekoita maissijauho pieneen määrään kylmää vettä ja lisää se kikherneiden ja pinaatin sekaan. Kypsennä niin että kastike hiukan sakenee.

Omaan versiooni lisäsi vielä hieman savupaprikaa sillä se on vaan niin hyvää. Se sopikin hyvin annokseen vaikkei alkuperäisessä ohjeessa ollutkaan.

Ja tässä vielä oma annos sekä kirjassa oleva lopputulos. Hieman värieroa havaittavissa paprikan takia ja jotenkin toi mun uppomuna ei ihan niin pyöreä ole mutta makuhan se on tärkein.

Meidänkin lanttulaatikko

Joulupöytä eikä jouluun valmistautuminen ole oikein mitään ilman lanttulaatikkoa. Se on ehdottomasti must ja mun suosikki laatikko. Ilman muita voin olla, ilman lanttua en. Toki sieltä meidän pöydästä löytyy myös porkkana sekä peruna mutta kotiin teen aina vaan ja ainoastaan lantun. 

Tänäkin jouluna aattona syödään isommalla porukalla vanhempieni luona. Osan tarjoiluista tekee äiti, osan Kontulan pieni keittiö ja siskonkin osaksi osui pari nakkia. Oman osuuteni aloitin tänään lanttulaatikon paistolla ja juurikin siksi valitsin itselleni tehtäväksi lantun että teen sitä myös pienen satsin samalla tänne himaan joulupäivän herkuttelua varten. Vaikka joulu vietettäisiinkin pääosin muualla, pitää kotonakin joulu olla ja jouluun kuuluu todella vahvasti ruoka. Siksi pieni jouluateria se on syötävä täälläkin.

Samalla kun lanttulaatikko tänään paistui uunissa jo ennestään melko vahva joulufiilis yltyi vaan. Olo on kuin pienellä lapsella, ei vaan jaksa odottaa sitä aattoa. Tulis nyt jo ! Ja toisaalta ei tulisi. Tämä odottelu ja valmistelu onkin loppuenlopuksi se paras juttu.

Ohjeita lanttulaatikkoon on varmasti täällä netissä niin monta ja niin samanlaista ettei mitään rajaa mutta jaan kuitenkin meidänkin sillä tämä on hyväksi havaittu ja omasta mielestä se paras. Omassa laatikossani käytän korppujauhon sijaan gluteeinitonta Pofiberia.

Lanttulaatikko on ihan super helppo vamistaa itse ja ihan oikeasti se kannattaa. Jää kaupan valmiit laatikot kirkkaasti kakkoseksi omatekoisen rinnalla. Lantut kannattaa myös ihan alusta asti itse keittää ja soseuttaa vaikka kaupan valmissose houkuttelisi. Ei siitäkään sama lopputulos tule. Eikä lantun keitto mikään iso vaiva ole, siellä ne poriseen itsekseen jos jaksaa vaan vähän kuoria ja hieman pilkkoa.

Lanttulaatikko

- n 1,2 kg lanttua 

- 2 dl kuohukermaa

- 50 g voisulaa + kuutioitua voita laatikon päälle

- 1 kananmuna

- 1 tl muskottipähkinää

- 1 tl suolaa

- 3 rkl tummaa siirappia

- korppujauhoja tai gluteiinittomaan versioon Pofiberia

1. Kuori, paloittele ja keitä lantut pehmeiksi. Soseuta lantut. Lämmitä uuni 175 asteeseen.

2. Anna lanttujen jäähtyä hiemen ja sekoita joukkoon kerma, mausteet, sulatettu voi, siirappi sekä viimeiseksi kananmuna.

3. Voitele vuoka ja kaada sose sinne. Ripottele päälle korppujauhot tai Pofiber ja lisää päälle vielä voi kuutioita. Paista laatikkoa 175 asteisessa uunissa noin 1, 5 tuntia.

Herkuttele tai jäähdytä ja lämmitä myöhemmin. Laatikko ei ainakaan maultaan huononen saadessaan muutaman päivän muhia.

Jotain melkein rosollia

Joulua odotellessa joulunodotussalaattia. Jotain melkein rosollia. Rosolli ei ole koskaan ollut meidän joulupöydässä mikään hitti, on sitä siellä kai aina ollut ja tulee olemaan tänäkin jouluna. Toisaalta jos se puuttuisi ei sitä kukaan ehkä osaisi kaivata. Punajuuret ja porkkanat on mun henkilökohtaista herkkua, samoin rosolli ja tänään teki mieli lounaaksi niisä jotain kepeää mutta täyttävää.

Joulunodotussalaatti siis ...

Joulunodotussalaatti

2 annosta

"Rosolli":

- 4-5 pienehköä punajuurta

- 3 keskikokoista porkkanaa

- 1/2 punasipuli

- 1- 2 rkl kapriksia

- loraus omenaviinietikkaa

- suolaa
- mustapippuria

Tarjoiluun:

- mieleistäsi salattia

- kananmunia

- kalaa esim sardiinia, tonnikalaa, lohta tms

- maustamatonta jugurttia tarjoiluun

- tillisilppua tarjoiluun

1. Huuhtele ja keitä punajuuret sekä porkkanat juuri ja juuri kypsiksi. Saavat olla hieman napakoita. Hienonna punasipuli pieneksi. Kuori kypsät porkkanata, punajuuria ei mielentäni tarvitse kuoria eikä välttämättä porkkanaakaan mutta omani olivat sen verran nuhjuisia kuorestaan että kuorin ne.

2. Sekoita porkkanat. punajuuret, sipuli sekä kaprikset sekaisin ja mausta omenaviinietikalla, suolalla sekä mustapippurilla. Anna salaatin maustua hetki jääkaapissa tai vaikka yön yli. Keitä kananmunat tai tee uppomunia.

3. Asettele lautaselle salaattia ja sen päälle "rosollia". Asettele kananmunia sekä kalaa lautasen reunoille. Lisää lusikallinen jugurttia kastikkeeksi ja ripottele päälle tillisilppua. Voit lorauttaa kyytipojaksi vielä hieman oliiviöljyä.

Lisäsin tähän myös vege- sekä lisuketägit koska vegehän tämä on jos jättää kalat ja munat pois sekä lisukeeksi tämä köy myös.

Sunnuntain täydellinen ja oloakin keventävä punajuurikeitto

Perjantain ja lauantain mielettömien herkuttelujen jälkeen teki mieli jo melkoisesti palata arkeen, liikunnan ja keveämpien mutta silti herkullisten ruokien pariin. Jotta mä voin nautiskella ilman huolta silloin kun sen aika on vaati se arjelta jonkinlaista ruotua syömisien suhteen sekä tottakai sitä että lenkkipolulla laittaa hieman töppöstä toisen eteen. Rakkaus ruokaan vaatii myös siis rakkautta liikuntaan ja terveelliseen ruokavalioon jotta homma pysyy hanskassa ja syöpöttelijä jossain kunnossa. 

Terveellisen ruoankaan ei suinkaan tarvitse olla ankeaa tai joku liemi missä kaksi hernettä etsii toisiaan. Keittoja on tullut aiemminkin täällä hehkutettua mutta ne vaan on niin loistavia. Hyvän makusia sekä täyteläisiä olematta turhan raskaita ja kaloripitoisia. Keitoilla saa vatsan täyteen helposti. Talvella keitot hakkaa salaatit ihan 100-0 kun taas kesällä ehkä toisinpäin. Rakastan myös erilaisia salaatteja. Tänään pirtsakan ja lumisen, siis liukkaan metsälenkin jälkeen keitto paahdetuista punajuurista ja juuripersiljasta höystettynä piparjuurituorejuustolla kuulosti taivaalliselta ja sitähän se olikin.

Joskus ruokaa laittaessa tulee kohta jossa se keskeneräinen ruoka näyttää jo siltä että tekisi mieli lopettaa keittäminen kesken ja syödä nyt heti. Niin kävi tänäänkin kun otin uunista pois punajuuret ja juuripersiljat jotka olivat paahtuneet siellä onnellisesti hunajan, suolan ja parin valkosipulinkynnen kanssa. Kuvasta se kauneus ei edes välity niin voimakkasti miltä se näytti, tuoksusta puhumattakaan.

Tein tämän päivän keittoon myös muutaman punajuuri- ja juuripersiljalastun koristeeksi sekä hampaille hieman homma tuomaan. Vuolin kuorijalla lastuja ja marinoin ne balsamicossa pienen suolan kanssa ja laitoin valmiiseen annokseen. Auringonkukansiemeniä ripottelen keittoihin usein ja erityisesti nyt kun apukokki niistää sekä köhii enkä mä halua tulla kipeäksi joulunalla jotta saan kaikki jouluvalmistelut tehtyä ajallaan. 

Onko Nälkä blogin Chef Jones ja oma harvinainen arpaonneni ilahdutti meitä taanoin pienellä kirjalla jossa on ihania suklaakonvehtien ohjeita ja joulun kahvipöydässä voisikin olla nyt sitten Kontulan pienen keittiön omat konvehdit. Makujakin pyöriteltiin jo hieman mielessä tänään lenkillä...timjamia, pistaasia, ja sitruunaa sekä olutta, puolukkaa ja tummaasuklaata ?

Ei valmis keittokaan paljoa kauneudessaan hävinnyt esivalmisteluille. Punajuurikeiton väri on aina hämmentävän kaunis ja piristävä. Punajuuria myös onneksi jäi vielä monenmonta eli niillä herkutellaan tulevallakin viikolla. Mitähän kivaa sitä keksisi. Perus punajuuren kaverit vuohenjuusto tai sinihomejuusto on kyllä sen verran herkkua että ehkä niillä mennään tai sitten leivotaan jotain kivaa.

Keitto paahdetuista punajuurista, juuripersiljasta ja piparjuuresta

2 annosta

- 4 isohkoa punajuurta

- 1 juuripersilja

- 1 tl hunajaa

- 2 valkosipulin kynttä

- oliiviöljyä

- 1/2 sipuli

- n 5 dl kanalientä

- omenaviinietikkaa

- n 3 rkl piparjuurituorejuustoa + hieman tarjoiluun

- suolaa ja mustapippuria

1. Lämmitä uuni 250 asteeseen. Huuhdo ja pilko punajuuret sekä juuripersilja ja laita uuni vuokaan. Lorauta joukkoon hieman oliiviöljyä, ripaus suolaa ja mustapippuria sekä nökäre hunajaa. Lisää vielä valkosipulin kynnet. Punajuuret paahdoin ihan kuorineen, juuripersiljan kuorin mutta kaipa senkin olisi kuorineen voinut käyttää. Samoin valkosipulit kokonaisena vaan kyytiin. Paahda juureksia kunnes ne ovat selkeästi paahtuneita ja pehmenneitä. Omani paistoin kiertoilmalla joten aikaa ei mennyt juurikaan. 

2. Pilko sipuli. Lorauta kattilaan hieman oliiviöljyä ja lisää pilkotut sipulit. Kuullotele sipuleita hetki ja lisää pehmetä juurekset. Lisää kanaliemi, aluksi hieman vähemmän ja tarvittaessa soseutettaessa hieman lisää.  Lisää pieni loraus omenaviinietikkaa. Keittele hetki, lisää tuorejuusto ja soseuta keitto. Lisää tarvittaessa kanalientä.

3. Maista ja mausta suolalla sekä pippurilla. Lisää tuorejuustoa jos haluat tai ehkä vielä loraus omppuetikkaa. Tarjoile tuorejuusto nökäreen kera.

Tomaatti-rucolakeitto voipavuilla

Edellisen postauksen ihanien tapasten ääreltä voisikin sitten laskeutua maanpinnalle ja täräyttää ihan Kontulan pienen köökin arkisafkaa kehiin. Mä rakastan keittoja, kaikenlaisia mutta eniten sose sellaisia ja yksi lemppari on tomaati-rucolakeitto. Osa rucolasta ajellaan keiton sekaan, osa lisätään valmiiseen keittoon sinne sekaan sekä osa jätetään vielä koristeeksi. Viimeksi paahdoin keittoon mukaan myös muutaman paprikan sekä lisäsin sattumiksi voipapuja ja voi että oli herkkua !

Tomaati-rucolakeitto voipavuilla

4 annosta

- 2 paprikaa

- sipuli

- purkki tomaattimurskaa

- kuivattua oreganoa tai muuta yrttiä

- kanalientä

- 500 g rucolaa

- pieni purkki valkosipulituorejuustoa

- suolaa

- mustapippria

- oliiviöljyä

1. Pilko paprikat lohkoiksi ja paahda niitä uunissa 250 asteessa niin että ovat hieman mustuneet.

Lisää kattilaan oliiviöljy ja kuullota sipulit. Lisää paahdetut paprikat sekä tomaattimurska ja muutama desi kanalientä sekä oregano ja hieman mustapippuria.

2. Keittele hetki ja lisää noin puolet rucolasta. Lisää myös tuorejuusto. Soseuta keitto sekä lisää tarvittaessa kanalientä. Laita kattila takaisin levylle ja lisää pavut sekä noin puolet jäljelle jääneestä rucolasta.  Maista ja mausta suolalla ja mustapippurilla. Kuumenna keitto niin että pavut lämpenevät. 

3. Annostele lautasille ja koristele rucolalla ja lorauta päälle tilkka balsamicoa. 

Helppo keitto tämä ja hyvä.

Nyt päänvaivana onkin sitten tän päivän lounas ja eipä haittaisi jos siitä olisi myös huomiselle. Tää aika ennen iltavuoroa on kaikkine lenkkeilyineen, ruoanlaittoineen ja muine asioineen sen verran kiireistä ettei jokapäivä halua uutta ruokaa laittaa. Elämä oli niin helppoa joskus ennen kun tein aamuvuoroa ja lounaan sai aina duunista. Lounaan lisäksi myös aamiaisen sekä välipalatkin jos tarvitsi. Helppoa ! 

Muuta en siitä elämästä sitten kaipaakkaan. Kauhulla muistelen niitä klo 05.15 herätyksia ja sitä kun ei se uni illalla koskaan tullut kuitenkaan tarpeeksi ajoissa että olisi koko viikon pysynyt virkeänä. Mun omalle sisäiselle rytmille sopii paljon paremmin tällainen klo 9 ylös ja 01 nukkumaan meininki.

Kukkakaali kohtasi kanan, sienen, possun sekä punajuuren

Ja kuinkas siinä sitten kävikään. Melko monet treffit oli kukkiksella.

Joku onkin saattanut huomata että tällä viikolla blogeissa on paljon ollut esillä ruokahävikki. Tämä viikko kun oli valtakunnallinen hävikkiviikko jolla pyrittiin kiinnittämään ihmisten huomiota siihen kuinka paljon hyvää ruokaa oikeasti menee roskiin. Hävikkiviikko järjestettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa muttei toivottavasti viimeistä.

"Maa- ja elintarviketeollisuuden tutkimuskeskuksen tuoreen ruokahävikkitutkimuksen (julkaistu 27.6.2013) mukaan pääkaupunkiseudulla heitetään roskiin noin 25 miljoonaa kiloa ruokaa vuodessa.

Suomessa heitetään henkilöä kohden 24 kiloa eli 125 euron edestä ruokaa roskiin vuodessa (MTT:n Ruokahävikkitutkimus 2013)."

Pöyristyttävintä tässä on se että tutkimusten mukaan roskiin heitetään jopa kokonaan avaamattomia ruokapakkauksia. Kenellä on oikeasti rahaa tällaiseen tuhlaamiseen ? Sitäpaitsi vaikka olisikin, eikö se tunnu kamalalta. Turhamaiselta jopa.

Mä olen aina pyrkinyt itse siihen että kaikki käytetään ja syödään mitä ostetaan. Talouden apukokki on ehkä hieman hövelimpi mutta saa kyllä kuulla kunniansa jos meinaa jotain haaskata. 

Kovin vaikeatakaan tämä hävikin pienentäminen ei ole. Oikeastaan on aika helppo tehdä ruokaa siltä lähtökohdalta mitä kotona jo on. Otetaampa nyt esimerkiksi vaikka mun tän viikon näköjään teemaraaka-aine eli kukkakaali. Niin, otsikkokin lupasi jotain kukkikseen liittyvää eikä se ihan palturia ollut. Kukkiksella on tosiaan riittänyt vientiä tällä viikolla. Ostin ison kukkiksen keskiviikkona kun pienempiä ei ollut ja siitä on nyt jalostunut jo kolme tyystin erilaista ruokaa. Se että käytetään samaa raaka-ainetta ei todellakaan tarkoita sitä että samaa ruokaa syödään monta päivää tai edes saman tyylistä.

Yhdestä kukkakaalista on valmistunut nyt kukkakaali-herkkusienigratiini broiskunfileen seuraksi. Mikä oli muuten pakkasesta kaivettu esiin eli sekin yhdestä aiemmasta ruoasta yli jäänyt kaveri. Samaiseen ruokaan meni myös juustonkannikka sekä viikko sitten isoisän synttärikakusta yli jäänyt kermaloraus.  Varsinainen kaikki hyötykäyttöön ruoka. Mitään ei mennyt roskiin ja söin tästä ruoasta kaksi päivää. Oli muuten herkullista !

Kukkakaalia kuitenkin jäi yli, puolet jopa. Vaihdoin tyystin lähestymistapaa ja leivitin sillä sekä mantelirouheella possunleikkeen. Tämän kanssa taas tarjosin herkkusieniä mitkä jäivät yli gratiinista ja pyöräytimpä ne vielä punaviinissä minkä taas otin pakkasesta. Pakastamme aina pullon pohjat viineistä, jääpalamuotteihin tai pakasterasioihin laitettuna ja käytämme niitä sitten ruokaan tarpeen mukaan.

Uusina aineksina ostin siis ainoastaan tuon possun sekä hieman pinaattia jonka pyöräytin pannulla sipulin kera.

Kukkakaalilla paneroidut possun- tai broilerinleikkeet

1 annos

- possun- tai broilerinleike, ohueksi nuijittuna

- oliiviöljyä

- 3 rkl kukkakaaliraastetta

- 3 rkl mantelirouhetta

- 1 kanamuna

- vehnäjauhoa tai Pofiberia ( perunakuitua, gluteiiniton )

- suolaa

- pippuria

- (kuivattuja yrttejä) 

1. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Raasta kukkakkulin pintakerros ( ja nämä jäjelle jääneet "kannat" voi sitten käytää sosekeittoon ) muruksi.

2. Mauta leikkeet suolalla ja pippurilla. Pane vehnäjauho tai pofiber* laakealle lautaselle, mausta halutettasi esim kuivatuilla yrteillä. Riko kananmuna toiselle lautaselle ja riko rakenne. Laita kolmannelle kukkakaalimuru ja mantelirouhe sekoitettuna.

3. Valuta oliiviöljyä uunipannulle ja laita pannu uuniin kuumenemaan muutamaksi minuutiksi.

4. Kääntele leike ensin jauhoissa, sitten kanamunassa ja vielä kukkakaali-mantelirouheessa. Ota kuuma uunipannu uunista ja nosta leike kuumaan öljyyn. Lorauta myös leikkeen päälle hieman öljyä tai nokare voita. Kypsennä leikettä kääntämättä reilu kymmenen minuttia. Leike on niin ohut että se kypsyy nopeasti.

Tarjoile sitruunaviipaleen sekä halutettassasi myös anjoviksen kanssa.

* Pofiber on perunakuitua, näin leike on gluteiiniton. Omassa ruokavaliossani pyrin arkiruoan osalta välttämään vehnää ja käytän sen tilalla tätä. 100 ssa grammassa Pofiberiä on hiilihydraatteja 12 g. Se on maultaan neutraali ja sopii siis panerointiin, leivontaa, korppujauhojen tilalle, lihapullataikinaan yms. Se tekee leivonnaisista ja ruoista mehukkaita ja maukkaita sitomalla itseensä nestettä.

Kukkakaalia jäi silti vieläkin, ahkerasta käytöstä huolimatta. Tänään hain muutaman punajuuren sekä kanttarellituorejuustoa ja nyt keittiössä porisee sitten keitto. Huomasimpa että herkkusieniäkin oli vielä kolme jäljellä ja ajattelin ne keittoon sattumiksi. Ei hävikin hävikkiä !

Kolme eri ruokaa, hyvin erilaista ruokaa ja yksi kukkakaali sekä muutama sieni. So simple ! Älkää nyt hyvät ihmiset heittäkö sitä kelvollista ruokaa roskiin. Siitä saa aikaiseksi vaikka mitä hyvää.

Omenainen curry-palsternakkakeitto

Lihaton lokakuu jatkuu. Omenainen curry-palsternakkakeitto olkaa hyvät ! Mauista löytyy currya, hitunen omenaa ja mukavasti palsternakkaa. Ohje löytyi Glorian ruoka&viinilehdestä joskus kauan sitten ja tein siihen pieniä muutoksia. Vaihdoin ohjeen kasvisliemen kanaliemeen ja korvasin perunan kukkakaalilla eli keitto sopii näin myös hiilaritietoiseen ruokavalioon. Ensi kerralla keittoa valmistaessani laitan siihen varmaan hieman enemmän vielä omenaa mitä ohjeessa on sillä sen makua jäin kaipaamaan hieman voimakkaampana. Toki ihana omenalajikkeellakin on varmasti vaikutusta siihen kuinkan paljon se tulee läpi.

Omenainen curry-palsternakkakeitto

4 annosta

- 2 salottisipulia
- 2 valkosipulinkynttä
- 400 g palsternakkaa
- 2 jauhoista, isohkoa perunaa
( korvasin tämän suurinpiirtein samalla määrällä kukkakaalia )
- 1 omena
- 3 rkl öljyä
- 1 rkl curryjauhetta
- 9 dl kasvis- tai kanalientä
- 2 dl kuohu-tai ruokakermaa
- 1/2 tl mustapippuria myllystä
- suolaa
- 2 rkl kermaa tarjouluun

1. Kuori ja hienonna sipulit. Kuori ja paloittele palsternakka ja perunat ( kukkakaali ) tasakoikoisiksi paloiksi. Kuori omena ja poista siemenkota sekä paloittele omena.

2. Kuumenna öljy ja curry kattilassa. Lisää kasvikset, sipulit ja omena, kuullota muutama minuutti. Lisää kasvis/kanaliemi ja keitä hiljalleen kunnes juurekset ovat kypsiä, noin 20 minuuttia.

3.Sosoeuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella, monitoimikoneesa tai blenderissä. Lisää kerma ja tarvittaessa lisää kasvis/kanalientä. Lämmitä sekoittaen ja mausta pippurilla + halutessasi suolalla.

Voit halutessasi koristella valmiin annoksen tilkalla kermaa.

Paahdoin lopun keitosta yli jääneen kukkakaalin uunissa mausteiden ja öljyn kanssa. Paahdettu kukkakaali on mun yksi lempparilisuke ja sitä voi maustaa monella tavalla. Tässä tapauksessa joukossa oli kurkumaa, zaataria, oliiviöljyä sekä suolaa. Asteita uuniin vaan reilusti, noin 225-250 ja kaalit vuokaan paahtumaan. Välillä käännellään että ne paahtuvat tasaisesti ja tarkkaillaan ettei kaalit pala. Namskis !

Lihattomaan lokakuuhun voi kai kuulua kalakin ? Tänään nimittäin kokkailin silakkaa, ilahdutin naapureita siis ja porraskäytävää erityisesti. Tai oikeastaan ehkä edes en. Tein ruoan uunissa ja käryt jää näin olemattomiksi ja silakat valmistuu kevyemmin ilman rasvaa.

Huomenna postailenkin teille sitten mitä syntyy kun käy kaupassa ja ostaa sieltä ainoastaan silakkaa, yhden punajuuren sekä yhden porkkanan ja that´s it :D

Lihaton lokakuu

Apukokki, ei huolta ! Otsikosta huolimatta me ei olla lähtemässä mukaan kokonaan lihattomaan lokakuuhun, se olisi liian vaikeaa. Työpaikkaruokailu saattaisi olla aika haasteellista ainakin apukokin osalta. Omallakin työmaalla se kasvisruokailu olisi sitten lähes aina keittoa tai salaattia ja sen verran raskasta duunia painetaan ettei se kyllä jokapäivä riittäisi. Eikä siitä kuukaudesta yhtään helpompaa tekisi apukokin loppusyksyn mökkireissu kavereiden kanssa, muut pojat ei varmaan ihan pelkkää porkkanaa siellä purisi ? Ei myöskään se että parin viikon päästä me kokkaillaan ja herkutellaan koko mun perheen voimin yhdessä ja saattaa olla että kasvisillallinen ei myöskään lämmittäisi mun oman isäni mieltä, siskon miehestä puhumattakaan.

Ansku heitti meitä haasteella kirjoittaa kasvisruokailusta sekä postata kuukauden aikana ainakin yksi vegeohje. Vastaamme haasteeseen innolla. Pyrimme mahdollisimman moneen kasvisruokapäivään sekä mahdollisimman moneen postaukseen kasvisruokaa koskien. Voisin myös tuolla perheillallisella tehdä vaikka alkuruuan kasviksista. Se olisi kelpo kompromissi kaikille. Haastan myös itse kaikki bloggarit jotka tämän postaukseen lukee samaan. Kirjoitus omasta suhteesta kasvisruokailuun sekä kuukauden aikan ainakin yksi kasvisruokapostaus.

Tällainen kuukausi on ihan loistava tapa yrittää vähentää sitä omaa lihan kulutusta, oman sekä maapallon terveyden tähden. Tämä on myös hyvä tapa jakaa tietoa lihattomasta ruokavaliosta ja ehkä saada ihmiset joilla on kasviruokaa kohtaan jonkilaisia ennakkoluuloja uskomaan että vegekin voi olla hyvää. Jopa niin hyvä ettei lihaa kaipaakkaan joka kerta.

Omalla kohdallani olen jo pitkään välttänyt punaistalihaa mahdollisimman paljon. Syön sitä kyllä mutta harvemmin. Kotona meillä tehdään useimmiten kalaa tai kanaa ja myöskin paljon vegekeittoja. Kaikki tähän menessä blogiin päätyneet ainakin joltain osalta veget reseptit löydät täältä. Yksi miinus ruokavaliossani tulee ohuesta palvikinkkuleikkeestä jota jääkaapista löytyy aina ja sitä menee muutama viipale päivässä, en onneksi sen enempää. Kalkkuna- ja broilerileikkeet eivät vaan ole makuuni. Tämän kuukauden ajaksi korvasin sen sitten juustolla jota juuri kävin ostamassa ison mötikän. Ilman sitä palvikinkkua mennään siis marraskuuhun asti, ainakin. Juuston ilmastovaikutukset eivät tosin juuri ole punaista lihaa hääppöisemmät, yhtä valtava se maitokarjan hiilijalanjälki on kuin lihakarjankin mutta ainakaan omalle kropalleni en aiheuta turhaa haittaa liialla punaisenlihan syönnillä.

Ulkona syödessäni valitse silloinkin lähes aina kalan ja joskus myös kanan. Kasviruoat eivät valitettavasti ole kovin kummoisia monessakaan paikassa.

Pidän myös silloin tällöin täysin lihattomia päiviä, niihin kuuluu kyllä maitotuotteet kuten raejuusto ja rahka sekä kananmunat eli ihan vegenä en kyllä päivää ole. Täysin vegeilyyn ja sen vaikeuteen vaikuttaa oma ruokavalioni jossa hiilhydraatit on valikoitu tarkoin. En syö siis pastaa, riisiä, perunaa tms juurikaan, arkena en koskaan. Hiilarit tulee aamun kaurapuurosta tai leipäviipaleesta jossain vaiheessa päivää, hillittömästä määrästä kasviksia ja marjoja sekä omenoista. Työni tosiaan on melko fyysinen ja siihen päälle vielä liikunnat noin viitenä päivänä viikossa, proteiinia siis tarvitaan. Toki sitä saa myös mm pavuista ja muista kyllä sitä mielellään syö muussakin muodossa kuten juuri kanamunina, raejuustona, rahkana, naturel juguna sekä kanan ja kalan muodossa.

Nykyinen ruokavalioni on vuosien saatossa osoittaunut itselleni loistavaksi. Sairastelut on loppuneet ja kun muut kaatuu petiin minä vaan porskutan. Noh, toki se flunssa joskus tännekkin iskee mutta jos se ennen iski useaman kerran vuodessa, nykyään ehkä yhden. Vatsa voi hyvin ja tämä elopaino on helppo pitää kurissa, vaikka ruoka onkin suuri rakkauteni.

Tässäpä tuleekin sitten kuukauden ensimmäinen kasvisruokapostaus. Sherryllä terästetty sipulikeitto nimittäin. Kanaliemeen keitetty tosin, keitänhän siihen kalakeitonkin. Liemen voi korvata toki kasvisliemellä mutta omaan suuhun kanaliemi on paras.

Resepeti on Espanjalainen keittiö kirjasta ja siihen tulee sherryn lisäksi sitä ihanaa sahramia. Lisäksi keitton on soseutettu ja "suurustettu" paahdetulla mantelilla. Ei siis ihan perus sipulikeitto, vaan parempi ! Olen myös kerran tehnyt keiton sahramin ja sherrynpuutteessani sheryviinietikalla sekä kurkumalla. Makuhan ei nyt ole tietenkään ihan sama mutta kaunis väri tulee ja keitto on hyvää noinkin.

Keiteltiin tämä keitto sunnuntaina ennen siskon synttärijuhlia ja annokset olivat aika minit ( jotta mahtuu enemmän kakkua massuun ) mutta tämä keitto on ihan mielettömän hyvää ja sitä voisi syödä vaikka kuinka paljon. Ihana tämä keitto on myös alkuruokana, suosittelen.

Keiton sipuliksi suosittelen sellaisia isoja makeampia jättisipuleita. Luulen että niitä myös tässä ohjeessa tarkoitetaan normaalin keltasipulin sijaan mutta käännös on aiheuttanut sekaannuksen. Keltasipulikin käy mutta jättisipulilla tulee ehkä hieman parempi. Kaupassa erotat kyllä sipulit toisistaan, ne isot on todella isoja ja nimellä makea sipuli tai jättisipuli, muistaakseni.

Sherryllä terästetty sipulikeitto

4 annosta

- 40 g voita

- 2 isoa keltasipulia ohuina viipaleina 

- 1 pieni valkosipulinkynsi silputtuna

- hyppysellinen sahramia

- 50 kuorittuja manteleita paahdettuna ja rouhittuna

- 7,5 dl kana- tai kasvislientä

- 3 rkl kuivaa sherryä. 

Olen tehnyt keiton myös sherryviinietikalla ja hyvää siitäkin tuli mutta laita sitä vain pieni loraus.

- 1/2 tl paprikajauhetta

- suolaa

- mustapipuria

- paahdettuja mantelilastuja ja lehtipersiljaa koristeluun

1.Sulata voi paksupohjaisessa kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää sipuli ja valkosipuli. Sekoita, kunnes sipulit ovat kauttaaltaa voisulan peitossa. Anna hautua noin 20 minuuttia kannen alla kunnes sipulit ovat pehmeitä kullankeltaisia. Sekoita silloin tällöin.

2. Lisää sahrami ja anna kiehua ilman kantta 3-4 minuuttia. Lisää mantelirouhe ja anna kiehua vielä pari minuuttia koko ajan sekoittaen.

3. Kaada kattilaan kan-tai kasvisliemi ja sherry ja lisää 1 tl suolaa ja parika. Mausta voimakkaasti mustapippurilla. Kuumenna kiehuvaksi, vähennä lämpöä ja anna kiehua hiljakseen 10 minuuttia.

4. Kaada keitto monitoimikoneeseen/blenderiin ja sekoita sileäksi. Huuhtele kattila ja kaada keitto takaisin sinne. Kuumenna uudelleen hitaasti mutta älä anna kiehua. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

5. Annostele keitto kulhoihin ja ripottele päälle paahdettuja mantelilastuja ja lehtipersiljasilppua.

Tässä omassa keitossani käytin tällä kertaa valmista mantelirouhetta ja koska siinä oli kuoret tuli keitossa tällä kertaa tuollaista hieman pilkullista. Oikeasti se on ihana tasavärinen sekä melko keltainen. Makuun tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta eli myös valmista rouhetta voi käyttää.

Ja nyt kaikki kasviksia kokkailemaan. Mielelläni myös otan linkkejä omiin kasvisruokiinne tuonne kommenttiboxin puolelle jos siltä vaikka löytyisi jotain kokeiltavaa tähänkin keittiöön :) 

Rukiiset pinaatti-ricottagnocchit ja kotitekoinen ricotta.

Sunnuntain lohturuokaa, Suomi-Italiafuusiota ja kotitekoista juustoa. Melko hyvä suunnitelma lounaaksi. Gnoccheja siis, ruisjauhoista tietenkin kun täällä pohjolassa ollaan. Tarkoitus oli myös tarjoilla gnocchianos paistettujen kantterellien säestämänä näin syksyn kunniaksi, ja pitää samassa vegepäivä mutta lähikaupan kanttarellilaarin luona tulimme nopeasti toisiin ajatuksiin. Iso kasa kanttarelleja laatikossa, ilman mitään suojaa ja ties kuinka kauan. Kuiviahan ne oli enkä usko että mikään taika olisi niitä pelastanut. Gnocchit tarjoiltiinkin sitten paahdetun parmankinkun kanssa eikä hullumpaa ollut kyllä sekään. Lisäsin kuitenkin tähän postaukseen tuon vege-tägin koska ilman kinkkua tämä on sitäkin.

Ricottagnoccheihin ei tule perunaa ja niiden valmistus on hieman erilaista kuin tavallisten. Lopputulos on keveämpi ja ravintorikkaampia niistä saadaan käyttämällä ruisjauhoja. Koostumuksen ja senkin takia että niitä kaapissa oli laitoin kuitenkin joukkoon hieman durumvehnäjauhoa. Sen tarpeellisuudesta en sitten tiedä.

Pieni keittiö Kontulassa myös osallistuu tällä reseptillä ensimmäistä kertaa kuukauden ruokahaasteeseen. Tapamme mukaan tottakai näin haasteen viimeisenä osallistumispäivänä. Eihän koskaan kannata olla ajoissa, eihän. Syyskuun 2013 ruokahaasteen aihe olis siis palloja ja pyöryköitä. Meidän gnocchimme olivat nyt sitten pyöryköiden muodossa.

Rukiiset pinaatti-ricottagnocchit

4 annosta

- 140g baby pinaattia
- 1 valkosipulinkynsi
- 140g ricottaa, itse tehtyä tai valmista
- 70 g ruisjauhoa
- 15 g durumvehnäjauhoa
- 2 kanamunaa
- 100g parmesaania + hieman tarjoiluun
- suolaa
- pippuria
- ripaus muskottipähkinää
- extra neitsyt oliiviöljyä ja rucolaa tarjoiluun

1. Huuhdo ja kuivaa pinaatit sekä hienonna ne pieneksi. Murskaa valkosipulinkynsi ja raasta parmesaani. Laita kaikki ainekset kulhoon, sekoita hyvin ja mausta suolalla sekä pippurilla. Taikina on melko tahmeaa ja lötköä ja sen kuuluukin olla mutta jos se tuntuu ihan mahdottomalta muotoilla lisää vielä hieman jauhoa.

2. Muotoile taikinasta kostutetuin käsin pieniä palleroita ja laita ne jauhotetulle lautaselle/pellille. Jauhota knocchit kevyesti vielä päältä siivilän avulla. Anna gnocchien levätä jääkaapissa puolisen tuntia ja painele niihin sen jälkeen pieni kolo sormen avulla. Näin kastike tarttuu knoccheihin paremmin.

3. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja laske levyn lämpötilaa niin että vesi hiljalleen kiehuu. Veden tulee kuitenkin kiehua koko ajan. Mausta vesi suolalla ja laita sinne gnoccheja yksi kerrallaan niin että ne eivät mene toistensa päälle. Gnocchit painuvat ensin pohjaan. Kun gnocchi nousee pintaan anna sen kellua siinä pari minuuttia ( riippuen koosta ) ja se on kypsä, ota se reikäkauhalla pois. Keitä kaikki gnocchit ja pidä valmiit lämpöisenä vaikka uunissa pienellä lämmöllä.

4. Laita paistinpannulle loraus oliiviöljyä, kuumenna ja lisää gnocchit. Niitä ei tarvitse enää paistaa tämä vaihe on lähinnä oliiviöljyn kuumentamiseen jotta annos olisi lämmin.

Bloggarin annos ei kai koskaan ole kovin lämmin ellei se käy mikron kautta, tossa kuvaamisessa kuitenkin hetki kestää.

Kasaa annos asettelemalla ensin lautaselle gnoccheja, rouhi hieman mustapippuria päälle ja lisää sen jälkeen rucola. Asettele päälle vielä paahdettua parmankinkkua tai vaikka niitä kanttarelleja. Kaiken kukkuraksi reilusti parmesaania sekä loraus hyvää oliiviöljyä. Nauti !

Parmankinkun paahdat helpoiten laittamalla kinkut pellille kylmään uuniin ja 225 astetta. Tarkkaile kinkkuja uunin lämmetessä etteivät ne pala. Laita kinkut uunista lautaselle talouspaperin päälle, liiat rasvat jäävät siihen ja saat rapeaa kinkkua. Ruuassa olisi hyvä olla aina jotain rapeaa jotta kokonaisuus on balanssissa.

Gnocchien valmistus oli aika näppärää ja nopeaakin. Jäi se pötkylän pyörittely vaihe väliin sekä tasojen jauhottaminen eli ihan niin raskasta parisuhdepäivää tästä ei tullut mitä aiemmin tänään ounastelin. Tuolla meidän pikkukopperokeittiössä kun kaikki leipominen tuntuu olevan melko tuskaa.

Apukokin mukaan hetkeen ei ole näin hyvää ruokaa ollut tarjolla. Ruokailun jälkeen suuhun jäi täydellinen maku ja yleisfiilikseksi onnellinen olo ! Niin, apukokin piti kyllä osallistua tähän ruuanlaittoon mutta olipas sopivasti onnistunut hävittämään puhelimensa tänne himaan ja etsi sitä sitten noin puoli tuntia. Sopivasti oikeastaan koko sen ajan kun ruokaa aktiivisesti tein. Eihä sitä puhelinta olisi voinut mitenkään etsiä silloin kun knocchit lepäilivät siellä jääkaapissa, juurikin sen puoli tuntia.

Ja se itse tehty ricotta, aivan mielettömän hyvä ja hienostunut pehmeä maku. Saatoin kyllä hätäisenä "eihän tää rakeiseksi muutu paniikissa" lisätä hieman ylimääräistä sitruunanmehua mikä ei ollut huono homma ollenkaan. Kiva hento sitruunainen twisti siitä tuli ja lopputulos on raikas. Ricottaa jäi onneksi knoccheista yli sillä ei sitä olisi raaskinut kokonaa käyttää tällaiseen missä se tavallaan uppoaa muiden aneksien joukkoon. Ohje on Glorian Ruoka&Viinilehdestä jossa sitä oli käytetty pizza biancan päällä ja nyt se löysi tiensä meidän keittiöön, ihan takuuvarmasti vakkari jutuksi. Tässäpä vielä ohje niin pääsette ricottan keittelyyn sielläkin. Helppoa se oli .

Ricottajuusto

2 dl

- 1 litra täysmaitoa
- 1,7 dl kuohukermaa
- 2 rkl vasta puristettua sitruunanmehua
- 1/2 tl suolaa

1.Kaada maito ja kerma kattilaan sekä lisää suola. Kuumenna maito ja kerma hiljalleen keskilämmöllä välillä sekottaen kiehumispisteeseen, niin että maito kerran pulpahtaa.

2. Laita levy minimille ja lisää sitruunamehu. Sekoita koko ajan kunnes seos muuttuu rakeiseksi. Tässä menee muutama minuutti. Kaada seos harsokankaalla peitettyyn siivilään ja anna valua noin tunnin verran. Laita valmis juusto rasiaan tai lasipurkkiin ja säilytä jääkaapissa. Jäljelle jääneen maidon voit käyttää vaikka sampylätaikinaan.

Niin ja koska meillä nyt tuota ihana ricottaa jääkaapissa on otamme myös vastaan vinkkejä mitä siitä voisi tehdä tai mihin sitä voisi käyttää. Laita linkkiä kommenttiboxin jos omista arkistoista löytyy joku kiva ohje. Meneehän tuo varmasti sellaisenaankin vaikka leivän päällä tai raejuuston sijaan, tuskin se pilaantumaan pääsee mutta jotain siitä voisi myös kokeilla.

Simpukkaöverit ja flunssanhäätökeitto

Siirrytäämpä loistavan Osteria Francescanan jälkeen taas ihan näihin kotimaan sapuskoihin. Apukokki on sairastunut flunssaan ja sunnuntaina päätin häätää sen pois flunssanhäätökeitolla. Keiton lisäksi mentiin muutenkin koko sunnuntai hyvin vitaamini eli vihannespitoisella ruokavaliolla. Aamupalaksi mustikkasmoothieta, lounaaksi sitä flunssantappokeittoa ja iltapalaksi ISO lautasellinen paprikaa ja porkkanaa sekä herkullista dippiä ja vielä jälkkäriksi hunajamelonia. Pari D-vitskua purkista + rooibosta kunnon kuppi niin eiköhän noilla nyt tokene.

Oli tässä oma lehmäkin ojassa. Lauantai meni melkoisen herkuttelun merkeissä, päivän alkoi oikein mallikkaasti terveellisellä aamiais"pizzalla ja jatkui bataattimuffareilla. Ilta toikin sitten tullessaan kamalan nälän ja se vei meidät Ravintola Salutorgettiin sinisimpukoiden, ankankoipiconfitin ja pastan äärelle.

Simpukka-annos oli niin valtava että pääruoan tulo lähinnä jännitti mutta menihän se. Tilattiin alkuruoaksi puoliksi iso annos simpukoita kerma-chorizoliemessä ja se simpukoiden määrä tuntui suorastaan loputtomalta. Hyvää se kyllä oli ja kaikki meni lopulta, tottakai. Ankka maistui myös.

Meidän oli tarkoitus käydä vielä tämän jälkeen viinilasillissa jossain mutta kyllä oli niin poikki olo tuon satsin jälkeen että koti oli ainut asia mielessä. Eikä pelkästään koti vaan iso irttaripussi, koti, sänky ja tv. Mentiinkin sitten Makuunin kautta ja kotiin löntysteltiin reilu 400 g karkkia laukussa. Herkkujahan mahtuu aina vaikka olisi syönyt kuinka paljon ! Siinäpä se syy sitten siihen kevennettyyn sunnuntaihin.

Ja se flunssanhäätökeitto. Sen lisäksi että sillä piti saada flunssa lähtemään piti siihen saada käytettyä bataattimuffareista yli jäänyt bataatti. Tuli siis keitto bataatista, kukkakaalista, inkivääristä, valkosipulista, sipulista, chilistä ja kurkumasta. Paahdoin ensin bataatit, kukkikset ja sipulit mausteineen uunissa, lisäsin kanalientä ja soseutin koko komeuden. Valmis annos sai toppingiksi jugurttia sekä lorauksen Modenan tuliaispullossa, Balsamicoa siis.

Minkälaisia flunssantappoaseita teiltä löytyy ?

Mausteinen bataatti-kukkakaalikeitto

3 annosta

- n 250 g bataattia

- 1 pieni kukkakaali

- loraus oliiviöljyä

- 1 sipuli

- 5 valkosipulinkynttä

- Inkinväärijauhetta

- chililastuja

- kurkumaa

- suolaa

- 1/2 kanaliemikuutio

- omenaviinietikkaa

1. Kuori ja pilko bataatti. Pilko myös kukkakaali sekä sipuli. Laita ainekset vuokaan, lisää mausteet, öljy sekä valkosipulinkynnet kuorineen ja paahda 250 asteisessa uunissa puolisen tuntia.

2. Pullauta valkosipulinkynnet ulos kuoristaan. Siirrä kasvikset kattilaan ja lisää noin 5 dl vettä. Lisää liemikuutio sekä pieni loraus omenaviinietikkaa. Kiehauta, ota kattila pois liedeltä ja soseuta keitto. Lisää vettä jos tarvitsee ja kuumenna keitto uudelleen. Maista ja mausta tarpeen mukaan.

Tarjoile jugurttinökäreen kanssa ja lisää vielä halutessasi balsamicoa päälle.

Hyvää oli ja nenukin herralta aukesi. Tein keiton kaveriksi vielä viljattomia seesamtikkuja. Näitä on tullut tehtyä usein ja aina ne vaan yhtä hyviä. Mausteita hieman vaihdellen saa ne aina tuntumaan uusilta tuttavuuksilta. Ohjesta taas kerran kiitos Hiidenuhmalle, pieniä muutoksia olen siihen tehnyt mutta perusjuttu on sama.

Viljattomat seesamtikut

5 kpl

- 1 kananmuna

- 0,5 dl jauhettua suolapähkinää

- 0,75 dl seesaminsiemniä

- 0,5 tl leivinjauhetta

- 0,5, rkl psylliumia

- suolaa

- paprikajauhetta

- valkosipulijauhetta

- kuivattua timjamia

- 1 rkl öljyä

1. Lämmitä uuni 200:n asteseen. Jauha pähkinät huhmareessa tai kahvi, mauste tms myllyssä. 

2. Sekoita keskenään kanamuna sekä kuivat ainekset ja mausteet. Mausteita laitetaan jokaista pieni hyppysellinen ja ole varovainen suolan kanssa sillä sitähän on myös noissa pähkinöissä. Lisää öljy ja anna taikinan turvota hetki.

3. Muotoile pellille tikkuja tai keksejä ja paista niitä 10-5 minuuttia kunnes ovat saaneet väriä ja rapsakoituneet. Jäähdytä hetki ja tarkoile vaikka keiton, juustojen tai salaatin kanssa.

Makua voit muokata mielesi mukaan vaihtelemalla mausteita ja yrttejä tai tehdä pelkällä suolalla. Mahdollisuuksia siis riittää.

Kepeä mozzarellalohi ja hernepyree ...

Kepeä mozzarellalohi, hernepyree ja basilicaöljy

4:lle

-n. 600 gruodotonta lohifileetä

-n.150 g mozzarellajuustoa (buffala)

-2 dl basilikanlehtiä

- puolikas valkosipulin kynsi

- tippa valkoviinietikkaa

-oliiviöljyä

-mustapippuria myllystä
-suolaa

-200 g vihreitä herneitä

-voita

-sitruuna

Leikkaa lohifilee ohuiksi viipaleiksi. Mausta viipaleet pippurilla ja suolalla. Leikkaa juusto viipaleiksi. Täytä lohiviipaleet juustolla ja taita kahtia. Jätä kalat odottamaan paistamista ja valmista sillä aikaa lisukkeet.

Laita basilikanlehdet monitoimikoneeseen, lisää ripaus karkeaa suolaa ja öljy, valkosipuli, mustapippuria sekä pieni loraus valkoviinietikkaa.Anna pyöriä tasaisen vihreäksi ja maista sekä mausta jos tarvitsee.

Kuullota herneitä hetki voissa ja soseuta sauvasekoittimella sekä mausta maun mukaan.

Voit laittaa vaikka uunin pienelle lämmölle ja pistää hernepyreen sinne odottelemaan tarjoilua jotta se pysyy lämpöisenä kalojen paistuessa.

Grillaa lohinyytit parilalla tai paista pannulla muutama minuutti molemmilta puolilta. Jos kaikki kalat eivät mahdu samaan aikaan pannulle laitan ensin paistetut vuokaan ja hernepyreen kanssa uuniin odottamaan tarjoilua.


Tarjoile annoksen kanssa sitruunaviipale, sopii sekä kalan päälle että hernepyreelle.