Hyvän mielen lämppärit

Lohturuokaa ! Sitä me kaikki kaivataan joskus. Lohturuoka on tuhtia, maukasta, hiilareita ja rasvaakin. Se ei ole salaatinlehtiä tai porkkanaa vaikka ne kumpikin hyviä onkin. Lohturuoka lämmittään ja täyttää vatsan oikein kunnolla. 

Siihen saattaa liittyä muistoja, kuten nyt tähän omaani. Ruoka sinänsä on yksinkertainen ja jokainen on varmasti joskus jotain variaatioita tästä tehnyt. Miksi, no koska se on hyvää. Nimittäin lämppärit eli lämpimät voileivät.

Meillä kotona, ollessani lapsi syötiin aina perjantai iltana saunan jälkeen lämppäreitä. Ne oli tehty vaaleaan leipään, niissä oli mm ketsuppia, valkosipulia, aurajuustoa ja kinkkua. Mä muistan niiden olleen super hyviä. Lämpimiä, maukkauta ja niiden kanssa oli ihana upota sohvan nurkkaan ja katsoa isän, äidin ja sikon kanssa telkkaria. Tosi myöhään vielä ;) 

Lisäksi kaapissa odottin aina viikonlopun limupullot ja suklaatakin syötiin äidin kanssa aina yhdet rivit saunan jälkeen. Perjantait ja viikonloput oli parhautta !

Näin aikuisena omat leipäni ovat hieman erilaisia.  Ei ketsuppia ! Vaalea leipä ei juuri maistu ja omat lämppärini tehdäänkin tummaan leipään tai johonkin sellaiseen sekaversioon mutta maukkaaseen ja hyvän rakenteen omaavaan. Ei pullaa kiitos.

Oli miten oli, hyvää mieltä nämä vieläkin tuottavat. Nyt niitä vaan mussutellaan apukokin ja kahden kisun kanssa tv:n ääressä tai baari-illan jälkeen. Pikkuruisessa kaupunkiasunossa, pikkuruisella sohvalla sen ison perheasunnon ja valtavan sohva sijaan. Siellä tai täällä, im happy !

Herkkua ja vielä helppoa. Todellista lohturuokaa siis. Tässä yksi oikein maistuva ohje lämppäreihin. Lisukkeena voi mutustella vaikka papusalaattia jos tuntuu että kaksi leipää ei vielä riitä. Tosin tämä on kai tarpeetonta hifistelyä vaan, kyllä ne riittää !

Hyvän mielen lämppäreihin tarvitset esim:

- mieleistäsi leipää, 2 viipaletta per syöjä

- ison palan aurajuustoa

- ilmakuivattua kinkkua

- murskattuja valkosipulin kynsiä

- oliiviöljyä

- viipaloitua tomaattia

- mustapippuria

- kuivattua oreganoa

1. "Voitele" leivät oliiviöljyllä ja levittele niille murskattua valkosipulia. Laita leiville muutama tomaattiviipale, ilmakuivattua kinkkua pari viipalettaja kaiken päälle paksu viipale aurajuustoa. Ripottele päälle hieman kuivattua oreganoa ja rouhaise myllystä hieman mutapippuria.

2. Paista leipiä 225-250 asteessa tovi. Tarkkaile juustoa, se saa hieman pehmetä mutta sen ei tarvitse sulaa ihan valuvaksi. Paista niin että leipä on rapsakka mutta ei ala palaa reunoilta. Noin 10 minuttua saattaisi olla sopiva, empä ole koskaan katsonut kelloa.

3. Uppoudu sohvan nurkkaan hyvään kainaloon ja mutustele. Nauti asunnossa leijailevasta valkosipulin tuoksusta. Vielä parempi jos ulkona tuiskuaa, on kylmä ja pimeää. Ja jos tv:stä tulee joku mielettömän hyvä leffa tai sarja jota seuraat.

4. Anna vierustoverille pusu tai hali. Käy onnellisena nukkumaan.

Reseptin kohdat 3 ja 4 ovat erityisen tärkeitä, muista noudattaa niitä tarkasti !

Kallion pieni keittiö osallistuu tällä ohjeella myös lokakuun ruokahaasteeseen jossa aiheena on mikäs muukaan kuin lohturuoka. Haastetta isännöi viime kuun ruokahaasteen kiistaton voittaja Onko Nälkä ? ruokablogi. Huippu blogi muuten eli jos on vielä vieras niin kurkistappas. Mukaan kisaan voit ilmoittautua 24.10 asti ja 25.10 kaikista resepteistä tulee koostepostaus ja äänestys alkaa ja kestää kuun loppuun. Sinne siis katselemaan osallistuja läpi ja ääni sitten sille omalle suosikille. Pus !

Fiesta salaatinlehdillä

Tämän huushollin lempipuuhia on syöminen, sehän on sanomattakin selvää. Ulkona, kotona, hienosti, nopeasti, haarukalla ja veitsellä tai käsin. Ihan sama. 

Kaikkein parasta se kuitenkin melkein on jos siihen kuuluu näpertämistä kuten vaikka ravut sekä simpukat. Tai jakamista kuten esim tapakset. Hauskaa on myös tortillojen kasailu iltapuuhana. Tai meillä useimmiten salaatinlehtien täyttäminen, ihan oikeita tortilloja on harvemmin. Oikeastaan nämä salaattitortillat on omaan mieleen jopa enemmän. Freshimpiä ja täytteiden maku tulee kivasti esiin.

Mielettömän herkulllinen setti syntyy ihan perus kurkku-paprikamixistä, palasta hyvää cheddaria raastettuna sekä hyvin maustetusta jauhelihasta. Useimmiten salaattina on cosmopolitan, se toimii tässä todella hyvin jo ihan makunsa mutta myös lehtensä puolesta mutta myös romaine menee sekä sellainen jäävuorosalaattikerä jota jenkiksin kutsutaan.

Jauhelihatäytteen tekeminen on super helppoa ja nopeaa ja voittaa takuulla kaupan seokset. Saat itse päättää maut, voimakkuuden jne. Jauheliha kannattaa maustaa ensin sisältä päin eli sekoita mausteita noin 1 tl jokaista lihan joukkoon, samoin valkosipulia voi laittaa useamman kynnen ( itsellä menee 4 tai viisi ) ja vasta sitten murustele jauheliha kuumalle pannulle. Valkosipuli kannattaa raastaa pieneksi tai jopa tehdä tahnaksi.

Lihaa voit maustaa myöhemmin vielä lisää

Jauhelihatäyte tacoille, tortilloille tai salaatille

- 400g naudan jauhelihaa

- 2 tomaattia

- oliiviöljyä

- 1 pieni sipuli

- 1 rkl punaviinietikkaa

- 1 tl tummaa sokeria

- valkosipulia maun mukaan mutta reilusti saa olla.

- chiliä jauheena, tuoreena tai hiutaleena

- savuchiliä

- minttua

- oreganoa

- jeeraa

- suolaa

Mausteet ovat vain esimerkkejä ja niitä voi kokeilla ihan maun mukaan. Yrttejä, chilejä ja vaikka mitä. Tämä ohjeessa oleva makumixi on omaan mieleen eniten.

1.Sekoita raa`an jauhelihan joukkoon mausteet. Lorauta pannulle kunnolla oliiviöljyä ja kuumenna. urustele jauheliha pannulle. Ruskista jauheliha ja sipulit, anna jauhelihan oikeasti ruskistua kunnolla.

2. Maista ja mausta mausteilla joita laitoit jo lihankin joukkoon. Lisää pannulle punaviinietikka, sokeri sekä kaksi kuutioitua tomaattia. Sekoittele ja keittele kunnes tomaattien mehut ovat irronneet ja sinulla on loistava, ei liian löysä kastikke täytteeksi sille mitä nyt ikinä täytätkään.

Ai nam ! Pientä fiestaa taas odotellessa :D

Tsaarin lohimunia ja gratinoitua parsakaalia

Kontulan pieni keittiö on ollut nyt elämän kolhuista johtuen hieman hiljainen mutta asiaan on taas tulossa muutossa. Toivottavasti siellä on joku vielä kuulolla kuitenkin. Rakkaan harrastuksen pariin, sekä blogi että ruoka, on nyt taas aika palata. Aika uusinkin kuvioin tässä tulevaisuudessa mutta niitä paljastellaan sitten kun niiden aika on. Syömistähän en tosiaan ole tietenkään lopettanut mutta energia on ollut kohdistettuna viime kuukauden ajan johonkin ihan muualle kun kuvailuun ja se ruokakin on ollut ei ehkä niin blogissa julkaistavan arvoista.

Ensi kesän suunnitelmissa siintänyt tutustumismatka Ranskaan on muuttuneiden olosuhteiden takia siirtynyt mielensopukoissa sijaitsevaan haaveiden kirstuun. Vaikka en itse paikanpäälle heti pääsekkään ja kirstu pysyy suljettuna voi sitä matkaa tehdä himastakin käsin. Fiilistellä...

Äidin siivotessa vanhaa kirjakaappia löytyi sieltä mukava opus. Kirja joka muistuttaa äidin omasta ranskan kiertomatkasta aikoja sitten. Ranska a`la carte, kirjassa on reseptejä ja kiertomatka ranskaan.

Kirja on vanha, vuodelta 1981 mutta oli se ruoka silloinkin hyvää.

Ensimmäinen resepti jonka kimppuun kävin, jo aikoja sitten oikeastaan oli uppomunat kiedottuna savukaloheen ja lisukkeeksi samasta kirjasta gratinoituja parsakaaleja tomaattimuhennoksella. 

Ihana keväinen/kesäin lounas ja super helppo valmistaa. Okei, uppiksista en vielä saa ihan mallikelpoisia ilman pientä siistimistä mutta mitäs se haittaa varsinkaan tuolla lohen sisällä. Parsakaalitkin gratinoin itseasiassa italialaisella juustolla mutta kaikki ei ole ihan niin justiinsa.

Tomaattimuhennos ja parsakaalit toimivat todella hyvin kimpassa, uusi lempparilisuke siis kehissä ja ei ne lohimunatkaan hassumpia olleet. Loistavaa brunssiruokaakin vaikka.

Tsaarin lohimunat

4:lle

- 4 kananmunaa

- n. litra vettä

- 1 tl suolaa

- 1 rkl etikkaa

- 4 suurta ohutta viipaletta savulohta

Koristeeksi 

- 4 tl kaviaaria tai muikunmätiä

1. Kiehauta vesi, suola ja etikka kattilassa. Riko muna kerrallaa veteen. Kokoa valkuainen lusikalla ja anna kiehua hiljalleen 3-4 minuuttia, kunnes valkuainen tuntuu kiinteältä.

2. Nosta munat vedestä reikäkauhalla ja anna niiden valua.

3. Pane uppomunat lohiviipaleiden sisään ja aseta ne liitoskohta alaspäin tarjoululautaselle.

Gratinoitua parsakaalia tomaattimuhennoksen kera

4:lle

- 600-800g tuoretta parsakaalia

- 3-4 suurta kaltattua tomaattia, itse käytin Mutin tomaattimurkaa

- 3 rkl öljyä

- ( 1,5 rkl tomaattisosetta )

- suolaa

- vähän juustoraastetta

1. Silppua tomaatit jos käytät tuoreita. Pane ne kattilaan. Lisää öljy, tomaattisose, suola ja basilica. Keitä muhennosta ilman kantta kunnes se sakenee.

2. Halkaise parsakaalit pitkittäin ja keitä ne pehmeäksi vähän suolatussa vedessä. Anna niiden valua hyvin ja pane ne kevyesti voidellulle uunivadille. Ripottele juusto parsakaalien päälle.

3. Gratinoi parsakaalit uunissa nopeasti niin että juusto saa väriä. Tarjoile lämpimänä tomaattimuhennoksen kanssa.

Sekava porkkanasalaatti

Porkkana on meidän yksi ehdoton lemppari raaka-aine. Menee kaikkeen, alkuruoasta jälkkäriin, maistuu hyvältä ja on terveellistäkin. Bongasin taanoin Lauran Tähti blogista ohjeen Marokkolaisvaikutteiseen porkkanasalaattiin. Salaattiin tulee myös fetaa mikä ei kyllä ole niin Marokkolaista mutta maistuu mulle aina ja ikuisesti !

Marokkolaiset maut on myös porkkanan lisäksi omalla suosikkilistalla. Korianteri ja minttu sen sijaan ei ja korvasinkin Lauran reseptissä poiketen nämä taas yhdellä suosikillani; basilicalla. Sekava Marokkolainen porkkanasalaatti siis. En nyt koipioi ohjetta tänne eli Lauran blogista voitte kurkata sen.

Porkkanat maustettiin valkosipulilla, jeeralla, kanelilla sekä paprikalla ja tietysti suolalla ja pippurilla. Itse pidän paljon uunissa tai grillissä paahdetusta sitruunasta ja tein tämänkin ohjeen kohdalla niin että laitoin sitruunan puolikkaat ensin uuniin vajaaksi puoleksi tunniksi ja käytin niiden mehun vasta sen jälkeen. Salaatti oli herkullista ja ihan takuulla tehdään tätä vielä monta kertaa. Aika samalaisia on tullut tehtyä ennenkin. Suht samoilla mausteilla ja lisänä avocadoa sekä lohta. Nam !

Pikkuhiljaa pitäisi iskeä kiinni myös Barcelonan postaukseen. Kiire on vaan taas vähän vienyt voiton musta ja duunia riittää. Kuvat pitäisi käydä läpi ja tiedättehän...ei se bloggaaminen aina ole ihan niin kovin iisiä. Kirjoitampa nyt muutaman sanan ja laitan pari kuvaa perään. Ei, ei se niin mene. Pitää miettiä, laittaa linkkiä, ladata ylipäätänsä kuvat koneelle, käydä ne läpi, valita parhaimmat, kirjoittaakin jotain ja vaikka mitä. Silti, tämä on ihan huippu harrastus. Harmi vaan että työnteko vähän tuppaa häiritsemään tätä omaa elämää.

Muutama ravintolavinkki on siis luvassa ja paljon ihania ruokakuvia. En taas muista koska olen viimeksi syönyt niin plajon ihania herkullisia asioita kun tuolla Barcelonan reissulla. Kyllä Espanja on hyvä maa !

Kikherneitä pinaatin ja uppomunan kera

Hola ! Loma alkaa olla taas lusittu tältä erää. Tai lomaa on vielä pari armollista päivää jäljellä mutta Barcelonasta on jo kotiuduttu tänne hyiseen koti Suomeen. Hyi että on kylmä ! Barcelona helli meitä reilulla 15 sta asteen lämmöllä ja auringolla. Mikä ihana pieni pakomatka tästä kylmästä todellisuudesta ja arjesta. Entistä enemmän olen vakuuttunut siitä että mua kuljettanut haikara päästi vahingossa irti tässä Suomen kohdalla, liekö sen varpaat jäätyneet kun tammikuun lapsi on kyseessä ja syntymävuotenani oli hurja talvi. Johonkin muualle se haikara oli matkalla, varmasti. Sen verran tämä kylmyys ja talvi alkoivat heti kotiin paluun jälkeen ottamaan päähän että oli taas halpojen lentojen hakukone kovassa käytössä ja muutamalla hotellisivustollakin tuli vierailtua. Taitaapa kuitenkin mennä niin että kesään asti saa uutta reissua odottaa. Siihen asti on lämmiteltävä kotona ja tehtävä itse hyvää ruokaa sekä muistettava välillä ostaa se viinipullo illan iloksi.

Kontulan pieni keittiökin on taas ollut kovassa käytössä. Päätin Campasimpukan innoittamana minäkin iskeä hampaani kiinni pienee keittokirjahaasteeseen. Liikaa ohjeita odottaa kokeilemista. Niitä on niin tietokoneella kirjanmerkeissä sekä lukuisissa keittokirjoissa tuolla hyllyssä. Yksi kirja on jo pitkään ollut sellainen että joku päivä mä teen näitä ja aina se jää. Muutamaa reseptiä on tullut kokeiltua ja vakkariksikin on muutama jäänyt mutta nyt iskeen kirjaan kiinni kunnolla. Lupaan itselleni ja samalla teillekkin että tämän kuluvan vuoden aikan teen tästä kirjasta ainakin 12 reseptiä. Yhden vähintään per kuukausi. Saas nähdä kuinka käy !

Ja tämä kirjahan on Ferran Adrian The Family Meal. Edesmenneen El Bullin henksuruokareseptejä siis.

Urakan aloitin tänään pinaatti-kikhernehöystöllä joka tarjoillaan uppomunan kera. Hyvää ja simppeliä, mitäs muuta sitä lomalla kaipaakaan. 

Kikherneitä pinaatin ja uppomunan kera

2 annosta

- 65 g pakastepinaattia

- 2 kypsää tomaattia

- 2 rkl oliiviöljyä

- 2 valkosipulinkynttä ( itse käytin yhden, kaksi kuulostaa paljolta )

- hyppysellinen jauhettua kuminaa

- 320g kypsiä kikherneitä

- 2 dl kanalientä

- 1 ruokalusikallinen maissijauhoa ( en itse käyttänyt tätä )

- suolaa ja mustapippuria

- 3:n minuutin uppomunia tarjoiluun

1. Sulata pinaatit. Tee tomaateista sosetta sauvasekoittimella. Laita tomaattisose siivilään kulhon päälle ja anna valua itsekseen noin 15:sta minuttia. Hienonna tällävälin valkosipuli.

2. Kuumenna öljy pannulla. Lisää valkosipuli ja tomaattimurska. Lisää kikherneet ja kypsennä noin 30 sekunttia. Lisää kanaliemi ja kiehauta. Lisää pinaatit. Maista ja mausta suolalla ja pippurilla.

3. Sekoita maissijauho pieneen määrään kylmää vettä ja lisää se kikherneiden ja pinaatin sekaan. Kypsennä niin että kastike hiukan sakenee.

Omaan versiooni lisäsi vielä hieman savupaprikaa sillä se on vaan niin hyvää. Se sopikin hyvin annokseen vaikkei alkuperäisessä ohjeessa ollutkaan.

Ja tässä vielä oma annos sekä kirjassa oleva lopputulos. Hieman värieroa havaittavissa paprikan takia ja jotenkin toi mun uppomuna ei ihan niin pyöreä ole mutta makuhan se on tärkein.

Napa paukkuu, vieläkö mahtuu ?

Joulu on ihanaa aikaa, se odottaminen, suunnittelu ja kaikki. Tunnelmaa riittää. Kaikki se huipentui sitten eiliseen ihanaan aattoon perheen kanssa. Ruokapöydän ääressä, viinilasi kädessä, monta tuntia. Joulun perinteiset ruoat ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan herkullisia. Laatikot, kinkku, graavatut kalat ja muut. Yksi päivä vuodessa kuitenkin selkeästi riittää. Eilinen oli sellaista mässäilyn juhlaa ja siihen kun lisää vielä sitä edeltävät hieman runsaamman syömisen ja herkuttelun päivät niin oma napani alkaa olla sen verran kohonnut viikon takaisesta sijainnistaan että ruoan ajatteleminenkin saa ähkyn aikaiseksi. 

Ihanaa yltäkylläisyyttä tämä joulu on mutta nyt saa riittää. Ei tee mieli syödä mitään, ei juoda eikä varsinkaan tehdä yhtään mitään. Tämä päivä onkin mennyt peffa tiukasti sohvassa kiinni.

Haaveilen jo huomisesta marjarahka-aamiaisesta ja lounaalla ihan vaan kylmästä salaatista jonka teen tänään jääneistä karitsan paahtopaistin jämistä. Masut oli nimittäin sen verran tyytyväisiä molemmilla, apukokilla ja mulla että yksi paahtopaisti saatiin menemään puoliksi ja toinen jäi odottamaan huomista. Skipattiin tosiaan tänään perus joulupöperöt ja laitettiin karitsaa. Hyvä päätös olikin sillä palakin kinkkua olisi ehkä saanut ruokahalun katoamaan. Sen verran sitä tuli maisteltua eilen.

Jos jonkun kuitenkin tekee mieli vielä herkutella tässä olisi muutama tapa tuhota vaikka pakkasesta loput voi/torttutaikinat. Meillä oli pakkasessa kamalasti taikinaa ja tein niistä meille aatonaatoksi hieman naposteltavaa kun jaettiin lahjoja perheen kesken. 

Kriteerit tarjottaville olivat tosiaan ensinnäkin hankittua eroon voitaikinasta ja sen lisäksi vielä helppoa, nopeaa sekä halpaa koska joulu on vienyt myös ajan lisäksi tuota rahaa ihan kiitettävästi. Kaikki kriteerit täyttyivät ja jos sahramia ei ole jo valmiiksi niin ilman sitäkin pärjää. Se on se "kallein" ainesosa tässä jutussa.

Voitaikinaruudut ricottalla ja karamellisoidulla sipulilla

Karamellisoidut sipulit:

- 3 sipulia

- voita

- 1 rkl sokeria

- 1,5 rkl punaviinietikkaa

- suolaa

- mustapippuria

- hyppysellinen sahramia

1. Sulata nokare voita pannulla keskilämmöllä. Viipaloi sipulit ohueksi suikaleeksi ja lisää pannulle. Hauduttele sipuleita kunnes ne ovat pehmeitä ja saaneet vähän väriä.

2. Lisää sokeri, punaviinietikka. Muhittele sipuleita vielä noin 10:n minuuttia. Lisää sahrami ja sekoota hyvin.

Voitaikinaruudut:

- Voi- tai torttutaikinaa

- Ricottaa

Leikkaa voi taikina haluamasi kokoisiksi ruuduiksi. Lisää keskelle nokare ricottaa ja sen päälle sipulia. Paista 225 asteisessa uunissa 10 minuuttia tai taikina paketin ohjeen mukaan.

Taikinaa jäi vielä tuhottavaksi ja koska joulutortut ei ole meidän perheessä mitään maailman suurinta herkkua, teinkin minitorttuja. Osaan tortuista laitoin vadelmamarmeladia, osaan lemoncurdia sekä timjamilla, vanilijalla ja mustaherukanlehdillä maustettua tomusokeria ja osaan sulatin tummaasuklaata pääle. 

Oikeastaan suklaa oli kyllä sulatettu konvehteja varten mutta koska temperointi epäonnistui toistamiseen luovuin konvehdeista ja käytin jäljelle jääneen suklaa tähän sekä tein täytteeksi tarkoitetusta ganachesta suklaakakun mutta siitä lisää myöhemmin. Tuli nimittäin pirun hyvä kakku vaikka vähän vahinko ja kokeillaan mitäs tästä nyt tulee luomus olikin.

Torttujen miniyttäminen ja tuunaaminen kannatti, ne menivät kuumille kiville tälle ei niin torttuporukalle. Lemppari oli lemoncurd-timjami torttu ja suklaa kai hyvä kakkonen. Kaikkein paras oli kuitenkin suolainen sipuli-ricottaruutu.

Onkos siellä muuten ähky vai vieläkö uppoaa ?

Wokattua riistaa

Joo, tunnustetaan. Kaupan pakastealtaalla kävin, riistakäristystä ostamassa. Toinen tunnustus, ostin myös vihreitäpapuja sieltä pakastealtaan uumenista. Rakastan papuja mutta noita tuoreita ei saa talvisin irtomyyntinä meidän kauoasta vaan pitäis ostaa sellainen pussi jossa on aivan liikaa papuja mun tarpeisiin. Pakastepussi on kätevämpi, otan minkä tarvitsen ja pariin seuraavaankin kertaan jää sitten papuja hyvään talteen.

Mulla nyt vaan on joku pakasteallas on nou nou syndrooma ja ostan sieltä ainoastaan näin talvella marjoja sekä tietysti jäätelöä. Sitä nyt on vaikea muualta saadakkaan ellei itse tee :D

Pakastesyntiä siis on tehty mutta onneksi safka piti sisällään myös ihan tuorettakin kamaa kuten porkkanaa, sipulia, chiliä, valkosipulia ja kiinankaalia. Inkivääri meni jauheena ja kastikkeena käytettyä kalakastiketta en toki muhitellut itse, yllätys yllätys. Pekoaniakin annoksesta löytyy muutama viipale mehukkuutta tuomaan, paistoöljynä maapähkinäöljy ja terää tuli mirinistä. Kaikki vaan wokataan sekaisin ja maustettaan, thats it. Liha kannattaa kyllä käristää erikseen ihan kunnolla, riistakäristys ei ole musta ainakaan hyvää jos se jää sellaiseksi keitetetyski löllykäksi.

Lopputulos oli herkku, kaikesta valmiista huolimatta ja ei kai tossa nyt edes paljoa ole ? Vois olla asiat huonomminkin hei ...

Ja voi tota kuvaa ! Nyt tää valon vähyys alkaa sitten tehdä tehtävänsä ja kivoja kuvia on ihan turha edes odottaa näin kotikuvaajalta jonka järkkärin käyttötaidot on mitä on ja kuvausvälineet rajoittuu siis kameraan. Salamaa nyt ruokakuvissa, eikä mielellään missää kuvissa voi käyttää. Tää on tätä  ja tätähän kestää sitten pitkään. Mä muistan jo monelta talvelta sen turhautumisen määrän kun life style blogiani kirjoitellessani tuskailin kuvien kanssa ja jossain vaiheessa talvea teki aina mieli heittää hanskat kokonaan tiskiin. Lohduttaa se kuitenkin hieman etten tietenkään ole ainut kuka tästä ongelmasta kärsii, kyllähän se muitakin bloggareita koskee ihan samalla tavalla ja on sitä muutkin jo ehtineet valittelemaan kuten vaikka täällä. Tosin noi ihanat Dim sumit näyttävät hyvältä huonommassakin valossa ja maistuvat varmasti vielä paremmilta.

Apukokki muuten kirjoittelee teille hyvää tahtia postausta ( siis esitelmää, pituudesta päätellen ) Barcelonan Tickets ravintolasta ja siinä ohessa tottakai sekä Albert että Ferran Adriasta. Sitä odotellessa siis. Ketä vaan kiinnostaa maailman huippu keittotaito ja ehkä maailman paras kokki Ferran sekä todennäköisesti maailman aliarvostetuin kokki, veljensä Albert. Pysykää kuulolla. Pieni huippuluokan tapasten ilotulistus siis tulossa.

Pikaisesti wokattua ja terveellistä sekä rauhassa nautittua roskaa

No huh ! Hullu viikko tai mikä lie aika takana, en edes muista koska tänne olen viimeksi postaullut ja nytkin on niin kiire etten ehdi sitä tarkistamaan. No mitäs muutakaan kun töitä, vähän koulutusta ja öh, no siinä se kai on ja siihen se aika menee. Kiireessäkin ehdin silti aina kokkaamaan ja vieläpä terveellistäkin ruokaa. 

Tällaista on vaikka katkarapuwokki. Paljon kasviksia kuten retikkaa ja kesäkurpitsaa, herkkusieniä hieman pähkinöitä ja mukava seos kalakastiketta, soijaa ja miriniä sekä ripaus inkivääriä ja tujaus tuoretta chiliä. Aikaa meni hujaus ja lopputulos kepeän herkullinen ja vielä maukas.

No ei täällä sitten aina kyllä ihan sillä terveellisimmällä linjalla mennä. Lauantain yön klo yhteen asti venähtänyt ( tai ei se mitään venähtänyt vaan se oli kyllä ihan sinne asti mihin oli suunniteltukkin ) työvuoro vaati hieman punkkua ja pizzaa että pääsi rentoutumaan ja aloittamaan yhden päivän mittaisen viikonloppuun. Putte`s bar&pizza keskustassa tarjoaa hieman erilaisia pizzoja ja salaattiakin sekä jotain jälkkäriä ihan yöhän asti ja mikä sen parempi meille nälkäisille ilta/yötyöläisille.

Pizzassa oli lammasta ja afrikkalaisia mausteita. Muutkin listan pizzat vaikuttivat melko mielenkiintoisilta. Pizzoissa on mm savupossua, savukalaa, coleslawia, kotimaisia juustoja ja mitä vielä joten uudestaan on mentävä. Josko tosta tulis vaikka apukokin ja mun lauantaiyön pakollinen kotimatkan koukkaus. Me kun päästään nykyään samoihin aikoihin duunista tän mun iltapuolen töihin siirtymisen jälkeen. 

Vanhaa blogia lukeneet ehkä muistaa että meidän yhteinen aika oli ennen aika kortilla tai lähinnä sitä ei ollut. Nyt on ja se tuntuu hyvältä. Kohta lähdetään esimerkiksi iltapalalle stadiin simpukkapatojen ääreen ja saatetaampa lasilliset viiniäkin maistaa sekä. Huomenna kun ei ole aikaista herätystä tiedossa vaan nykyään se vakio iltahuki.

Putte`sin tiramisu oli muuten herkkua. Voisko ihminen tyytyväisempänä nukkumaan lähteä kun tuollaista on saanut maistaa ?

Simpukat, pikaruokaa parhaimmillaan

Tänä syksynä haamulounas tosiaan jäi väliin mutta haamuiltapalaa saatiin kuitenkin. Puolentoista kilon paketti tuoreita sinisimpukoita maksoin vajaa kuusi euroa  ja pakkohan niitä oli ostaa. Valmiiksi putsattuja ja tarkistettuja vielä eli suoraan vaan kattilaan. Ainoastaan kehotettiin tarkistamaan keittämisen jälkeen jos joku kaveri on vielä kiinni mutta eipä ollut. Kaikki aukesivat vaikka muutama olikin raollaan ennen kattilaan menoa. Paketissa sanottiinkin että ei huolta niistä aukinaisista, ne ovat todennäköisesti ainoastaan horroksessa. Simpukat olivat tottakai sertifikoitua hyvän omantunnon simpukoita, kaikkihan eivät sitä ole joten varmistakaa että ostatte niitä.

Sunnuntai ja Alko kiinni. Ei yhtään pulloa, eikä edes lirua valkkaria kotona joten oli turvauduttava siideriin. Tujaus chiliä, pikkuisen pancettaa ja hyppysellinen sahramia. Ihana liemi.

Siideri simupukat

3- 4 annosta, alkuruokana useammallekkin

- 1,5 kg simpukoita 

- 3 dl kuivaa omenasiideriä

- 3 valkosipulin kynttä pienekis pilkottuna

- 1 sipuli tai salottisipuli pienekis pilkottuna

- n 1 dl pancettaa kuutioituna

- hyppysellinen sahramia

- 0,5 dl kanalientä

- loruas kermaa

- mieto chili pieneksi pilkottuna

- suolaa

- persiljaa koristeluun

1. Lorauta kylmään kattilaan (johon simpukat mahtuvat hyvin) oliiviöljyä ja lisää pancetta. Odota että kattila kuumenee ja pancetta alkaa paistua. Paistele hetki ja lisää sipulit sekä chili. Kuullottele hetki ja lisää sahrami.

2. Lisää omenasiideri, kanaliemi sekä kerma loraus. Kiehauta ja maista. Lisää suolaa tarvittaessa mutta muista että simpukoissa on se ome merellinen suolaisuutensa.

3. Lisää simpukat ja laita kansi kattilan päälle. Höyrytä simpukoita noin 5 minuutta. Pyöräytä välillä pohjaa myöden jotta kaikki simpukat saavat lientä osakseen ja kypsyvätkin tasaisemmin. 

Koristele parsiljalla ja tarjoile vaikka hyvän leivän kanssa liemineen päivineen.

Simpukat ovat oikeaa pikaruokaa varsinkin näin valmiiksi putsattuna, tähän tv-illalliseen meni eikaa ehkä noin 15 minuuttia. Ihan huippua, hyvää ruokaa vähällä vaivalla ja pienessä ajassa.

Mielettömän hyviäkin ne olivat. Jopa niin hyvä että meinasi mennä koko satsi kahteen pekkaan. Ihan ei mahtunut ja mulle jäikin sitten hyvä liemi ja muutama simpukkakin jäljelle josta tein seuraavana päivänä keittoa. Kokeiluun pääsi juuripersilja jonka paahdoin ensin uunnissa ja soseutin simpukkaliemen kanssa. Uunissa paahdettu juuripersilja osoittautuin todella herkulliseksi ja sitä tehdään varmasti tässä lähiaikoina lisukkeeksi jollekkin. 

Lettujakin meillä paistettiin muuten pitkästä aikaa. Muutama tunti simpukoiden jälkeen iski herkkuhimo ja keittiön hyllyssä maaliskuusta asti pyörinyt dulce de leche purkki huuteli niin kovaa meitä että paistettiin sille sirtuunankuorella säväytettyjä lettuja kaveriksi. Sitruunankuori olikin loisto juttu letuissa ja varsinkin noin makean lisukkeen kanssa. Ensi kerralla vielä jätetään letuista sokeri kokonaan pois. Pieni suolaisuus toimii dulche de lechen kanssa mainiosti.

Mutta nyt taas arjen askareisiin ja töihinkin kohta. Pöh ! Ensi sunnuntaina taas herkutellaan :)

Kana-juureswokkia teriyaki-kastikkeella

Täällä ei kirjoittele mikään kovin suuri Aasialaisten ruokien ystävä. Apukokki sen sijaan saattaa olla toista mieltä mutta koska keittiö vielä tähän asti on ollut minun johdossani ei sieltä kovin usein mitään tuohon maanosaan viittaavaa nouse.  Muutamaan otteeseen on tullut teriyaikastiketta keiteltyä ja se onkin yksi niistä harvoista mauista mistä sieltä suunnalta pidän.

Ja pitäähän perheessä itsensä lisäksi miellyttää sitä toistakin joten tänään shoppailtiin sitruunaruohot, mirinit sekä muut ainekset ja keiteltiin teriyakia. Teryaki päätyi sitten suikaloitujen juuresten ja kanan kanssa samaan wokkiin. Lopputulos oli molemmille sopiva. Mun makuuni ei liian Aasialainen ja kotimaiset juurekset tekivät siitä oikein kelpoa ja terveellistä arkiruokaa. Jokunen viikko sitten aasia vaihtui välimereen mutta nyt tätä wokkia sotten oiekasti tehtiin eikä harmita yhtään.

Käytimme wokissa tällä kertaa Stockmanniherkusta sitruunaruohon ostosreissulta löytynyttä galangajuurta. Galnagajuuri on sukua inkiväärille ja muistuttaakin sitä ulkonäöltä paljon. Maussakin on samaa mutta galanga ei ollut yhtä makea. Oikein hyvää ja tätä juurta kokeillaan vielä uudestaankin muissa yhteyksissä.

Kana-juureswokki

2 annosta

- 2 broilerin rintafilettä

- 0,5 dl teriyakikastiketta ( ohje jäljempänä ) voit toki käyttää myös valmista

- 1 porkkana

- 1/2 palsternakka

- 1 pieni lanttu

- pieni pätkä purjosipulia tai varsisipulia

- 1 valkosipulinkynsi

- 1 cm pala galangajuurta

- 1 kananmuna

- soijaa

- chiliä tuoreena tai hiutaleena

- maapähkinä- tai muuta wokkiin sopivaa öljyä

1. Leikkaa broilerinfileet pitkittäin puoliksi ja nuiji ne ohuksi. Suikaloi broilerit. Suikaloi myös juurekset sekä viipaloi valkosipuli ja galangajuuri. Hienonna purjo tai varsisipuli.

2. Kuumenna wokissa öljy, lisää valkosipuli sekä galangajuuri ja lisää kanat. Lisää teriyakia noin 3 rkl ja kypsennä kanoja hetki. Lisää juurekset ja kypsennä vielä noin 5-10 minuttia. Juuresten pitäisi jääädä napakoiksi. Lisää sipulinvarret sekä chili, tuore tai hiutale.

3. Siirrä kanat ja juurekset pois pannusta. Jäähdytä pannua hetki ja riko siihen yksi kananmuna. Mausta kanamunaa hieman soijalla ja lisää nopeasti kanat ja juurekset takaisin pannut. Kananmunan tarkoitus on sitoa aineksia ja makuja yhteen mutta sen voi kyllä jättää poiskin jos ei sitä halua/voi käyttää. Sekoita kunnolla, maista ja lisää tarvittaessa soijaa, teriyakia ja chiliä, maun mukaan.

Meidän annoksissa ei sipulit nyt komeile koska ne unohtuivat kauppaan mutta se ei menoa haitannut. Hyvää oli ilmankin. Parasta ruokaa taas vähään aikaan sanoi apukokki. Sanoi sen muuten viimeksi sunnuntaina rukiisista pinaatti-ricottaknoccheista ja kotitekoisesta ricotasta, eli voiko tota nyt uskoa ! Mainitsin tästä ja selitys oli se että niitä ei nyt voi verrata ja sekin oli omassa luokassaan parasta, että ota siitä nyt sitten selvää. 

Teriyaki-kastike itse keitettynä on huippua ja keittiönkin valtaa ihana tuoksu ! Ohjeesta kunnia kuuluu Glorian Ruoka&Viini-lehdelle

Teriyaki-kastike

n 1 dl

- 1 dl soijaa

- 1 dl miriniä

- 2 cm pala inkivääriä

- 1 sitruunaruoho

- 1/4 sitruunankuorta

1. Kuori ja pilko inkivääri. Paloitele sitruunaruoho ja riko rakenne vielä pamauttamalla palat vetsenlappeella "rikki". Vuole sitruunakuoresta paloja.

2. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä noin 10 minuttia, niin kauan kunnes kastiketta on jäljellä reilu 1 dl. Siivilöi kastike.

Kastiketta voi käyttää mm wokkeihin, lihojen glaseeramiseen ja mihin nyt teriyakia käyttäisitkään.

Hieman arkiruoasta vielä. Arkiruokailu on mulle erityisen tärkeä asia. Sen pitää olla kunnossa jotta viikonloppuisin ja erityistilanteissa voi nauttia ilman huolta huomisesta ja omasta terveydestä sekä kunnosta. Oma ruokavalioni koostuukin pitkälti kasviksista, syön niitä todella paljon sekä vähärasvaisesta lihasta kuten kanasta. Kalaakin pyrin suosimaan kunhan muistaa rajoitteet siinä myrkkypitoisuuksien takia. Eli ei Itämerenlohta liikaa jne, kyllä te tiedätte. Keittoja syön paljon, useimmiten sosekeittoja ja nekin usein ihan vegenä. Samoin salaatteja tulee syötyä paljon ja eritysesti kesäisin mutta niiden kanssa pitää aina miettiä että ovat tarpeeksi ruokaisia. Erilaiset pavut, kikherneet jne ovat loistava vaihtoehto niihin, sekä tottakkai se kana tai kala ja joskus myös jokin juusto. 

Aamiaisella maistuu puuro, raejuusto, marjat ja rahka, avocado, kanamunat ja tottakai taas kasvikset. Paprikaa menee paljon ja tomaatti tulee hyvänä kakkosena. Porkkanat ja vähärasvaiseen kreikkalaiseen jugurttiin tehty dippi on taas loistavaa iltapalaa ja samoin rahka+marjat jos en niitä jo aamulla syönyt. Lisää terveyttä tulee pellavansiemenrouheesta ja erilaisista siemenistä ja pähkinöistä joita syön myös päivittäin.

Ruokaa meillä laitetaan oikeastaan aika vähän. Työskentelemme molemmat ravintola-alalla ja arkiruokailu tapahtuu usein töissä. Himassa syödään lähinnä aamu-tai iltapalaa ja tottakai vapaapäivinä kokataan lähes aina ellei syödä ulkona mitä teemme myös melko paljon. Usein vapaatkaan ei satu yksiin ja monesti teenkin ruokaan vain itselleni. Väillä saattaa olla haasteellista tehdä tuoreista raaka-aineista yhden ihmisen ruoka ettei sitä jää kovin paljoa yli. Tätä blogia voi siis vinkkien toivossa esittelytekstistä poiketen lukea hyvin myös itselleen kokkaavaa sinkku. Mä taidan vähän olla sellainen arkisinkku tai jotain ?

Apukokin arkiruokailuista en sitten tiedä. Mitähän se mahtaa esim duunissa kitusiinsa mättää ? Täällä himassa ei kyllä ole toivokaan että saisi suuhunsa mitään kovin epäterveellistä kun ei tuolta jääkaapista normaalisti mitään sellaista löydy. Pelkkiä rehuja ja marjoja vaan sekä rahkaa :D

Minkälaista arkiruokaa siellä syödään ja vaalitko terveellisiä elämäntapoja jotta voisit ajoittain nauttia enemmän ?

Fuskuriisiä ja kanaa välimereltä

Täällähän ei riisiä syödä, ei sovi masulle eikä maistukkaan kyllä. Fuskuriisiä sen sijaan kyllä, tai fuskucouscoussia miten vaan. Kukkakaalista valmistettua sellaista. Melko taianomaistahan tämä on, kukkakaali joka ei maistu kukkakaalilta sitten yhtään. Tänään lounaana oli tätä fuskuriisiä sekä broileria ja vieläpä välimerellisin efektein...eli kaikki kohdallaan ! 

Aloitellessani tän päiväistä ruoanlaittoa apukokki T totesi että maailman parhaisiin kokkeihin lukeutuva herra Ferran Adria on myös tehnyt kukkakaalicouscoussia. Iski aivan kamalat paineet saada ruoka maistumaan ! Ja täytyypä jälkikäteen vielä perehtyä Ferranin kukkakaalicouscoussiin, miten se sen tekee ? Omana innostukseni kukkakaaliriisiin sain aikanaan Hiidenuhmalta ja hyvän muistutuksen sen olemassa olosta ja että sitä voi käyttää myös couscoussin asemasta mm tabboulehissa antoi Andalusian auringossa blogi.

Niin ja te ei niin kukkiksen ystävät ! Tiedän että teitä on ja varmaan aika paljonkin mutta tässä muodossa kukkis ei maistu niin kukkikselle. Oikeastaan ainakaan mun mielestä ei ollenkaan mutta mähän pidän kyseisestä raaka-aineesta joten olen jäävi vannomaan sen maistumista tai ei maistumista. Ehkä mä etsin kynsiini jonkun kukkiksen vihaajan ja syötän sille tätä ruokaa hänen tietämättä mitä se sisältää :D

Fuskuriisiä ja broileria välimereltä

2 (+) annosta

- 1 keksikokoinen kukkakaali

- 1 keskikokoinen sipuli

- 1 valkosipulinkynsi

- 250 g marinoimatonta broileria suikaleina

- tilkka valko- puna- tai sherryviinietikkaa

- 50 g suolapähkinä, manteli, maapähkinä, hasselpähkinä tms rouhetta

- 1 rkl kapsiksia

- 1/2 dl silputtua basilicaa

- 1/2 dl silputtua lehtipersiljaa

- hyppysellinen kuivattua minttua

- hyppysellinen muskottipähkinää

- suolaa

- mustapippuria

- sitruunaa

- pestoa tarjouluun

1. Poista kaalista kanta ja lehdet sekä pilko kaali nupuiksi. Hienonna kaali monitoimikoneessa tai blenderissä. Blenderissä kaali menee hyvin muruksi kun et laita liikaa kaalia kerralla, noin kolmessa osassa pitäisi olla ok.

2. Mausta broilerin suikaleet suolalla, mustapippurilla ja sitruunamehulla ja tilkalla valitsemaasi etikkaa. Rouhi pähkinät, suikaloi sipuli sekä hienonna valkosipuli ja yrtit. Jätä muutama basilicanlehti koristeluun.

3. Kuumenna pannussa tilkka oliiviöljyä tai voita ja ruskista sipulit, lisää valkosipuli, kaprikset sekä broileri ja kypsennä. Siirrä broileri-sipuliseos syrjään ja laita pannulle pähkinärouhe. Paahda pähkinöitä hieman ja lisää kukkakaalimuru. Pyörittele pannulla hetki ja lisää suolaa, muskottipähkinää, kuivattua minttua sekä sitruunamehua. Lisää vielä joukkoon broileri-sipuliseos sekä yrtit ja sekoita kaikki kunnolla sekaisin.

Koristele annos basilicanlehdillä, sitruunalohkolla ja pestolla. Nauti ! 

Ihanan raakaa mansikkamoussea ja suklaajäätelöä

Se olis jälleen perjantai ja monelle varmaan se viikon lempparipäivä, viikonloppu voi alkaa. Noh, mä menen kyllä huomenna töihin mutta viikonloppufiilikset ne on mullakin aina jostain syysttä.

Viikonloppuisin voi herkutella hieman terveelisemminkin kun niillä leffasipseillä ja karkipusseilla . Miten olisi raakaa mansikkamoussea tai vaikka suklaista raakajäätelöä ja cashewkermaa ?

Raaka mansikkamousse

1-2 annosta

-3 dl cashewpähkinöitä

-1,5 dl pakastemansikoita vähän sulaneena

-n. 1 dl mansikoiden mehua tai vettä

- maketusta mielesi mukaan esim agavesiirappilla, hunajalla tms.

Jauha ensin cashewpähkinät tehosekoittimessa jauhoksi. Lisää lähes sulaneet mansikat ja aja sileäksi. Lisää mansikoiden mehua jotta koostumus on sopiva ja makeuta mielesi mukaan. Koristele mansikoiden mehulla ja vaikka cashewpähkinöillä.

Suklainen raakajäätelö ja cashewkerma

Jäätelö

2 annosta

- 3 pakastettua banaania

- 1 rkl kaakaojauhetta

( 1rkl hunajaa, 3 taatelia tai 1 rkl agavesiirappia )

1. Jätä banaanit sulamaan noin kymmeneksi minuutiksi.Hienonna banaanit monitoimikoneessa/blenderissä kermaiseksi soseeksi.

2. Lisää kaakaojauhe sekä makeutus. Hienonna edelleen.

3. Kaada jäätelö maljaan ja koristele haluamallasi tavalla.

Cashewkerma

- 2 dl cashewpähkinöitä

- 2 dl vettä

- 1 rkl hunajaa tai agavesiirappia tai 4 taatelia

- 1/2 vaniljatankoa tai1 tl vaniljajauhetta

1. Sekoita cashewpähkinät tehosekoittimsessa jauheeksi, lisää vettä ja sekoita uudelleen.

2. Lisää vaniljatangosta raaputetut siemenet tai jauhe sekä hunaja/agavesiirappi/taatelit.

3. Maista seosta ja lisää tarpeen mukaan vaniljaa tai vettä.

Herkkua on, molemmat !

Varasin muuten äsken pöydän huomiseksi tohon meidän paikalliseen Nepalilaiseen. Kuvitelkaa, pöytävaraus Kontulan Nepalilaiseen mutta se vaan on niin että sitä tarvitaan. Porukkaa tulee ympäri stadia syömään sinne ja se on ollut jo parisen viikkoa ihan täynnä koko ajan. Tuoreet raaka-aineet ja itse tehtyä aidosti Nepalilaiselta maistuvaa ruoka, niin väitetään ja huomenna se sitten testataan. Odotan niin innolla että pääseen ( toivottavasti ) tännekkin hehkuttamaan paikkaa. Katsellaan  ja herkullista viikonloppua sinne.