Raskaan viikon päätteeksi kutsuttiin viime sunnuntaina muutama vieras dinnerille nauttimaan Kontulan pienen keittiön antimista. Tarjolla olla välimeren makuja, mm muhammarraa Syyriasta, perus herkkua hummusta, saganakia ihan perinteisenä juustoversiona sekä katkarapusaganakia. Tällä kertaa juustosaganaki valmistui Valion Salaneuvoksesta ja ai että se oli herkullista. Näiden lisäksi vielä vihreää salaattia höystetynä appelsiinilla, savumanteleilla ja granaattiomenalla. Lihaisana puolena karitsanpaahtopaistia ja litteäleipä haettiin paikallisesta etsinestä ravintolasta.
Jälkiruokana piti olla valkosuklaalakritsimoussea koristeltuna mustaherukkamarengeilla sekä mantelikrokantilla mutta rakas apukokki sai moussen juoksettumaan, vatkasi kermankin voiksi ja se oli sitten siinä. Turvauduttiin karamallisoituihin banaaneihin, vanilijajäätelöön ja siihen krokanttiin. Ei paha sekään ja mikä parasta, yksi illallis vieraistamme vielä teki sen.
Marenkien tekoa, silloin kun kaikki meni vielä hyvin....
Tajusin tätä marenkimassaa tehdessäni että olen viimeksi tehnyt marenkeja noin kymmenen vuotta sitten ollessani ammattikoulussa. Sen verran iisiä homma tuo oli että marenkeja syntyy tässä keittössä vastaisuudessa varmasti useastikin.
Illan joihin liittyy hauskaa seuraa, hyvää ruokaa ja hieman viiniäkin on vaan ihan parhautta. Tiivis työviikko sai loistavan päätöksen. Vaikkakin koko sunnuntai meni allekirjoittaneelta kyllä ruokakaupassa ja keittiössä illan muutamaa tuntia lukuunottamatta. Toisaalta mikäs siinä, ihan hyvin mä siellä köökin puolella kyllä viihdyn.
Sen verran hyvin että tällä viikolla olen jo ehtinyt miettimään ensi lauantaille kreikkalaisen menun. Yksi illanvietto taas tulossa siis ja ihan vapaa viikonloppukin, niitä ei liiemmälti nimittäin meillä ole. Eikä ole apukokilla tälläkään kertaa, ne yhteiset on jo ihan oikeasti todella harvinaisia. Jos muutaman kerran vuodessa niin hienoa.
Tällä kertaa pääsen tuohon vajaan kilsan päähän omien porukoiden keittiöön kokkailemaan yhdessä siskon ja mamin kanssa. Se keittiössä vietetty yhteinen aika, ruoanlaitto viiniä siemaillen on myös omia lempi juttujani. Ja kun on vielä keittiö johon mahtuukin joku muu kuin minä. Meidän oma pikkuruinen keittokomeromme vetää juuri ja juuri itseni sekä apukokkini aina hieman jeesailemaan. Jos siellä liikaa vietetään aikaa kahdestaan ja alkaa se ahtauskin jo tuntumaan ja kiristämään hermoa. Haaveissa olisikin joskus koti avokeittiöllä ja saarekkeella jossa voisi kokkailla ja samalla viettää aikaa muiden kanssa.
Hyvää dinneri musiikkia ala Portugalilainen Dead Combo ja albumina Lisboa Mulata. Kannattaa kuunnella !
Juomina meillä meni omaa herkkuani, punkkua Valpolicellasta sekä uutta tuttavuutta Barolo Chinatoa.
Jos jostain tällaisen Barolo Chinato pullon löydätte napatkaa ihmeessä messiin. Suomesta tätä ei saa eli ehkä sieltä Italian suunnilta kannattaa yrittää löytää. Oma pullomme tuli sattumien kautta Barcelonasta erään paikallisen baarimestarin avustuksella. Saimme maistaa tätä hänen baarissaan ja pidimme siitä niin paljon että kyselimme saisiko sitä ostettua vaikka El Corte Inglesistä tai jostain muualta. Ei saanut ja sanoi myös että suomesta nyt ei ainakaan mutta mukava kaveri kun oli niin lupasi hommata meille yhden pullon seuraavaksi päiväksi ja niimpä kävimme sen sitten seuraavana iltana hakemassa pois. Tätä viiniä sattui ylipäätänsä olemaan hänenkin "maahantuojallaan" enää yksi pullo varastossa joten hyvä tuuri kävi.
Viini sopii aperitiiviksi sekä digestiiviksi. Se on tehty vanhasta Baroloviinistä ja maustettu mm raparperilla, kanelilla, kardemummalla riippuen hieman tekijästä.
Niin ja se baarihan oli Le Noire, tehkää visiitti sinnekkin kun Barcelonassa käytte. Loistava baarimestari, tyylikkäitä cocktaileja ja saattaapa sieltä saada mukaansa vaikka pullon tätäkin .
Pienen Barcelona hairahduksen jälkeen takaisin tänne ja siihen sunnuntaihin. Saimme vierailta tuomisiksi Chilen matkalta muutaman pullon Piscoa ja illan aikana meni sitten myös muutama Pisco Sour. Made by apukokki tottakai, nämä juoma-asiat kun on sen osaamisaluetta. Mä en ole suuremmin minkään muun juomien ystävä kuin viinien mutta tämä drinkki on sellainen että maistuu omaan suuhunkin enemmän kuin hyvin.
Pisco Sour on erittäin helppo tehdä, se on todella raikas ja kesäinenkin juoma ja pikkuhiljaahan se kesäkin tuolta lähestyy. Meillä Suomessa Piscoa ei oikeen ole saatavilla kuin muutamista baareista. Muualla maailmassa se on kuitenkin vakiinnuttanut paikkansa baarien drinkkilistoilla niin Pisco Sourin nimellä kuin erilaisine varitaatioinen.
Me tehtiin sunnuntaina aika perus klassinen Pisco Sour minkä tekeminen onnistuu todella helposti ihan kotioloissakin.
Yhteen drinkkiin tarvitset:
- 4cl piscoa
- 2,5cl sitruunan mehua
- 1,5 cl sokerilientä
- 1 kananmunan valkuainen
- muutama tippa Angostura aromatic bitteriä ( valinnainen)
- jäitä
1. Valmista sokeri siirappi, laita kattilaan puolet vettä ja puolet sokeria. Anna kiehahtaa ja katso että kaikki sokeri on lopuksi sulannut nesteeseen. Tämä vaihe on hyvä tehdä etukäteen että sokeri ehtii jäähtyä ennen käyttöä.
2. Mittaa kaikki ainekset boston shakerin lasiosaan. Ravista ensiksi "kuivana" eli ilman jäitä, näin valkuainen vaahtoutuu kunnolla. Lisää jääpaloja sekä ravista juoma kylmäksi. Siivilöi juoma cocktail lasiin, ilman jäitä.
Moni saattaa kammoksua raan valkuaisen käyttöä cocktailissa. Tulet silti maistaessasi varmasti yllättymään juoman silkkissestä suutuntumaasta ja ihanasta vaahdosta mikä on muodostunut valkuiaisen ansiosta juoman pinnalle.
Ja usko tai älä, vaikka Pisco sellaisenaan ei kovin herkkua olekkaan niin tällä ohjeella saat sen taiottua helposti taivaalliseksi maku nautinnoksi ;)
Vielä pieni vinkki: ennen kun puristat sitruunoista mehut pihalle niin leikkaa kuoresta isohko palainen talteen ja purista siitä eteeriset öljyt juoman pinnalle juuri ennen tarjoilua. Näin saat vieläkin raikkaamman maun sekä ihanan tuoksun juomallesi.
