Lämmintä pääsiäistä ja kuvia viikon varrelta

Kontulan pieni keittiö toivottelee kaikille aurinkoista ja lämmintä pääsiäistä viikon varrelta napsittujen kuvien merkeissä. Mm kesätennarit pääsivät eilen jalkaan ...

Ihana Good life coffee kolmannella linjalla tarjosi hyvää kahvia ja Pan au chocolatea

Kahvila Kardemumma Brahenkentän vieressä taas herkullisen korvapuustin

Döner Harjusta saimme loistavaa paprikakeittoa sekä tottakai super herkullista lammaskebabbia

Ja kotona edellisltä päivältä jäänestä tomaattikeitosta syntyi naudanfileen ja parmesanin kanssa mukava lounas

Cafe Ursula kaivarissa oli muuttunut sisustukseltaan ehdottomasti edukseen. 

Valoisia kesäiltoja odotellessa, iltakahvi merenrannalla lokkien huutoa kuunnellen. Se on elämää !

Pistaasi, timjami ja sitruuna sekä iso kiitos kuluneesta vuodesta

Nämä otsikon kolme makua käy niin hyvin yhteen että miksei ne sopisi suklaakonvehteihinkin. Joulun kahvipöydästä löytyikin valkosuklaakonvehteja tällä makuyhdistelmällä. Home made ja hermotkin vähän meni. Valmistus ei sinällään ole vaikeaa mutta se suklaan temperointi ei vaan onnistunut vaikka kuinka ja mukamas tehtiin kaikki oikein. Suklaallakin voi toki olla vaikutusta asiaan sillä konvehtien tekoon suositellaan parempia ihan siihen tarkoitettuja suklaita. Omani olivat ihan vaan kaupasta mutta kuitenki kunnon suklaata eikä mitään leivontasuklaita sun muita.

Vaikka se temperointi ei natsannutkaan oli suklaat silti hyviä. Ne vaan pitää säilyttää kylmässä koska temperoimaton suklaa sulaa huoneenlämmössä. Kuori ei myöskään napsahda suussa ihan samalla tavalla kuin temperoitu ja kiiltoa ei ole. Petyin kuitenkin, kuten aina jos en jossain onnistu siitä temperoinnista ja vaikka konvehdit muuten onnistuivatkin niin en osannut olla kovin tyytyväinen. Päätin tarjota ne kuitenkin ja hyvä niin, niistä pidettiin.

Tarkoitus oli valmistaa myös tummastasuklaasta puolukka-olut konvehteja mutta koska temperointi meni taas pieleen !!! En pettyneenä enää halunnut tehdä niitä loppuun ja teinkin aineksista kakun mikä olikin ihan nappivalinta. Näin sitä voi vahingossa syntyä jotain uutta ja ihanaa kunhan uskltaa kokeilla ja lähteä hieman soveltamaan ja säätämään.

Takaisin kuitenkin niihin konvehteihin. Näin uutenavuotena sopii taas herkutella, vaikka tällaisilla.

Voit temperoida niin tummaa-, maito- kuin vaaleaakin suklaata. Niillä kaikilla on kuitenkin omat vaadittavat lämpötilansa. Jotta temperointi onnistuu, kannattaa lämpötilan mittaamiseen käyttää lämpömittaria.

Tee näin:

Paloittele suklaa kulhoon ja sulata sitä kulhossa vesihauteessa kunnes lämpötila on noussut haluttuun asteeseen. Katso ettei kulhon pohja kosketa kiehuvaa vettä.

Nosta kulho isompaa kulhoon, jonka olet täyttänyt puoliksi jääpaloilla tai hyvin kylmällä vedellä. Jäähdytä suklaata tässä hauteessa kunnes lämpötila on laskenut 26–27 asteiseksi ( valkosuklaa ). Sekoittele suklaata niin se jäähtyy nopeammin.

Laita kulho takaisin vesihauteeseen ja lämmitä jälleen kunnes lämpötila on noussut 25-29 asteiseksi (valkosuklaa).

Tämän jälkeen suklaa on valmis käytettäväksi kuorrutuksiin ja koristeiden tekoon.

Suklaiden vaatimat temperointilämpötilat:

1. vaihe (lämmitys) 

Tumma suklaa 48–50                      

Maitosuklaa     45                                                        

Valkosuklaa    40 

 2. vaihe (jäähdytys)

Tumma suklaa 27-28

Maitosuklaa     26-27

Valkosuklaa    26-27

3.vaihe ( lämmitys )

Tumma suklaa 31-32

Maitosuklaa     30

Valkosuklaa     25-29

Lämpötilan nousu vaiheiden 2. ja 3. välillä ovat vain muutamia asteita, joten käytä mietoa tehoa pienissä erissä kerrallaan. Jos temperointi mielestäsi epäonnistuu, esimerkiksi sulkaa jäähtyy vaiheessa 2. liian kylmäksi, voit aloittaa alusta vaiheesta 1.

Laita muotteihin suklaata pohjalle ja pyörittele muottia jotta suklaa leviää myös reunoille. Tässä vaiheessa teet suklaiden kuoret. Anna kuorien kovettua ennen täyttämistä. Tällaisissa irtomuoteissa olisi hyvä ettei suklaata menisi kovin paljoa muotin ulkopuolelle, se kun vaikeuttaa konvehdin irrottamista muotista aika merkittävästi. Kokemusta on :D

Pidä loppu suklaa käyttökunnossa pitämällä sitä lämpimällä vedellä täytetyssä kulhossa. Katso ettei suklaa kuitenkaan kuumene.

Täytä muotit sen jälkeen kun suklaa on jähmettynyt valitsemallasi täytteellä. Sitruuna-timjami-pistaasi täytteeseen tarvitset Lemon Curdia, rouhittua pistaasia ja timjamia. Sekoita curd, pistaasit ja timjaminhedet keskenään, laita massa pursotinpussiin ja täytä muotit niin että muottiin jää hieman tilaa konvehtien sulkemiseen.

Täytä loppu muotti jäljelle jääneellä suklaalla ja koristele konvehdit pistaasirouheella.

Anna suklaan jähmettyä ja poista muotit.

Ja jos se temperointi ei onnistunut, huomaat sen kyllä jos suklaa ei oikein huoneenlämmössä kunnolla kovetu niin säilytä suklaat kylmässä. Muuten suklaan paras säilytyspaikka on huoneenlämpö.

Ihanaa uuttavuotta kaikille ja kiitos kuluneesta. Pieni keittö Kontulassa on erittäin iloinen ja kiitollinen kaikista lukijoistaan ja kannustavista kommenteistanne. 

Kiitos myös teille muille ruokabloggareille ihanista blogeistanne joiden seuraaminen antaa niin paljon. Uusia ideoita, ruokia mitä kokeilla ja ne kaikki 1000 respetiä mitkä on vielä tuolla to do listalla. Teiltä tulee niin paljon kaikkea mahtavaa etten meinaa perässä pysyä. Samoin kiitos myös niille muille ei ruokabloggareille joiden blogeja seuraan. Kivoja innostavia tekstejä tulee sieltäkin, ihania kuvia ja inspiraatiota tähän muuhun elelyyn. Ei tämä kaikki kuitenkaan pelkkää safkaa ole. 

Jatketaan samaan malliin ensi vuonna :)

Joulu pakettiin

Joulu oli ja meni ja arkeen paluu tuntui ihan mukavalta. Tosin tätä arkea ei sitten onneksi kuitenkaan kovin kauaa kestä. Joululomien ja talvinloman väliin kun jää ainoastaan neljä työpäivää ja sitten ollaan taas kahden viikon lomalla johon kuuluu myös visiitti Barcelonassa. En malttaisi odottaa ! Juoluruokia vaan pitää sulatella tässä hetki että safka taas maistuu kunnolla ja Barcelonassa sen on pakko maistua, niitä herkkuja kun ei vaan sovi missata.

Meidän joulupöytä oli hyvin perinteinen. Lohta, silliä, toast skagenia, kananmaksapateeta, mummon tekemiä karjalanpiirakoita, kinkkua, lihapataa joka meillä on aina ihana täyteläinen Moskovanpata, perinteisiä laatikoita; peruna, lanttu sekä porkkana ja jälkkäriksi luumurahkaa. Kahvin kanssa vielä omatekoisia lemoncurdilla ja pistaasilla sekä timjamilla maustettuja valkosuklaakonvehteja, suklaa-olutkakkua, taatelikakkua, pipareita ja muita keksejä jne. Syötyä tuli siis...

Ah ja nam ! Mutta onneksi joulu on kerran vuodessa, se riittää :)

Naputtelen huomenna teille ohjeen noihin konvehteihin. Kananmaksapateen bongasin Andalucian Auringossa blogista ja tämä ohe oli niih hyvä että se jää repertuaariin ihan vakioksi.

Napa paukkuu, vieläkö mahtuu ?

Joulu on ihanaa aikaa, se odottaminen, suunnittelu ja kaikki. Tunnelmaa riittää. Kaikki se huipentui sitten eiliseen ihanaan aattoon perheen kanssa. Ruokapöydän ääressä, viinilasi kädessä, monta tuntia. Joulun perinteiset ruoat ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan herkullisia. Laatikot, kinkku, graavatut kalat ja muut. Yksi päivä vuodessa kuitenkin selkeästi riittää. Eilinen oli sellaista mässäilyn juhlaa ja siihen kun lisää vielä sitä edeltävät hieman runsaamman syömisen ja herkuttelun päivät niin oma napani alkaa olla sen verran kohonnut viikon takaisesta sijainnistaan että ruoan ajatteleminenkin saa ähkyn aikaiseksi. 

Ihanaa yltäkylläisyyttä tämä joulu on mutta nyt saa riittää. Ei tee mieli syödä mitään, ei juoda eikä varsinkaan tehdä yhtään mitään. Tämä päivä onkin mennyt peffa tiukasti sohvassa kiinni.

Haaveilen jo huomisesta marjarahka-aamiaisesta ja lounaalla ihan vaan kylmästä salaatista jonka teen tänään jääneistä karitsan paahtopaistin jämistä. Masut oli nimittäin sen verran tyytyväisiä molemmilla, apukokilla ja mulla että yksi paahtopaisti saatiin menemään puoliksi ja toinen jäi odottamaan huomista. Skipattiin tosiaan tänään perus joulupöperöt ja laitettiin karitsaa. Hyvä päätös olikin sillä palakin kinkkua olisi ehkä saanut ruokahalun katoamaan. Sen verran sitä tuli maisteltua eilen.

Jos jonkun kuitenkin tekee mieli vielä herkutella tässä olisi muutama tapa tuhota vaikka pakkasesta loput voi/torttutaikinat. Meillä oli pakkasessa kamalasti taikinaa ja tein niistä meille aatonaatoksi hieman naposteltavaa kun jaettiin lahjoja perheen kesken. 

Kriteerit tarjottaville olivat tosiaan ensinnäkin hankittua eroon voitaikinasta ja sen lisäksi vielä helppoa, nopeaa sekä halpaa koska joulu on vienyt myös ajan lisäksi tuota rahaa ihan kiitettävästi. Kaikki kriteerit täyttyivät ja jos sahramia ei ole jo valmiiksi niin ilman sitäkin pärjää. Se on se "kallein" ainesosa tässä jutussa.

Voitaikinaruudut ricottalla ja karamellisoidulla sipulilla

Karamellisoidut sipulit:

- 3 sipulia

- voita

- 1 rkl sokeria

- 1,5 rkl punaviinietikkaa

- suolaa

- mustapippuria

- hyppysellinen sahramia

1. Sulata nokare voita pannulla keskilämmöllä. Viipaloi sipulit ohueksi suikaleeksi ja lisää pannulle. Hauduttele sipuleita kunnes ne ovat pehmeitä ja saaneet vähän väriä.

2. Lisää sokeri, punaviinietikka. Muhittele sipuleita vielä noin 10:n minuuttia. Lisää sahrami ja sekoota hyvin.

Voitaikinaruudut:

- Voi- tai torttutaikinaa

- Ricottaa

Leikkaa voi taikina haluamasi kokoisiksi ruuduiksi. Lisää keskelle nokare ricottaa ja sen päälle sipulia. Paista 225 asteisessa uunissa 10 minuuttia tai taikina paketin ohjeen mukaan.

Taikinaa jäi vielä tuhottavaksi ja koska joulutortut ei ole meidän perheessä mitään maailman suurinta herkkua, teinkin minitorttuja. Osaan tortuista laitoin vadelmamarmeladia, osaan lemoncurdia sekä timjamilla, vanilijalla ja mustaherukanlehdillä maustettua tomusokeria ja osaan sulatin tummaasuklaata pääle. 

Oikeastaan suklaa oli kyllä sulatettu konvehteja varten mutta koska temperointi epäonnistui toistamiseen luovuin konvehdeista ja käytin jäljelle jääneen suklaa tähän sekä tein täytteeksi tarkoitetusta ganachesta suklaakakun mutta siitä lisää myöhemmin. Tuli nimittäin pirun hyvä kakku vaikka vähän vahinko ja kokeillaan mitäs tästä nyt tulee luomus olikin.

Torttujen miniyttäminen ja tuunaaminen kannatti, ne menivät kuumille kiville tälle ei niin torttuporukalle. Lemppari oli lemoncurd-timjami torttu ja suklaa kai hyvä kakkonen. Kaikkein paras oli kuitenkin suolainen sipuli-ricottaruutu.

Onkos siellä muuten ähky vai vieläkö uppoaa ?

Riisipuuron tuoksuista joulua kera lumiukon.

Aattoaamuun kuuluu ehdottomasti riisipuuro, graavilohi, hetki rauhallista aikaa ennen mihinkään menoa ja tottakai tv:stä se lumiukko. Muutama lahjakin tulee aina avattua ja jouluradio soi taustalla. Näistä on ihana aattoaamu tehty. Eikä haittaa edes tuo niin "jouluinen" vesiade tuolla ulkona.

Kontulan pieni keittiö toivottaa hauskaa, ihanaa, rentouttavaa ja herkullista joulua kaikille meidän rakkaille lukijoille ja blogiystäville.

Meidänkin lanttulaatikko

Joulupöytä eikä jouluun valmistautuminen ole oikein mitään ilman lanttulaatikkoa. Se on ehdottomasti must ja mun suosikki laatikko. Ilman muita voin olla, ilman lanttua en. Toki sieltä meidän pöydästä löytyy myös porkkana sekä peruna mutta kotiin teen aina vaan ja ainoastaan lantun. 

Tänäkin jouluna aattona syödään isommalla porukalla vanhempieni luona. Osan tarjoiluista tekee äiti, osan Kontulan pieni keittiö ja siskonkin osaksi osui pari nakkia. Oman osuuteni aloitin tänään lanttulaatikon paistolla ja juurikin siksi valitsin itselleni tehtäväksi lantun että teen sitä myös pienen satsin samalla tänne himaan joulupäivän herkuttelua varten. Vaikka joulu vietettäisiinkin pääosin muualla, pitää kotonakin joulu olla ja jouluun kuuluu todella vahvasti ruoka. Siksi pieni jouluateria se on syötävä täälläkin.

Samalla kun lanttulaatikko tänään paistui uunissa jo ennestään melko vahva joulufiilis yltyi vaan. Olo on kuin pienellä lapsella, ei vaan jaksa odottaa sitä aattoa. Tulis nyt jo ! Ja toisaalta ei tulisi. Tämä odottelu ja valmistelu onkin loppuenlopuksi se paras juttu.

Ohjeita lanttulaatikkoon on varmasti täällä netissä niin monta ja niin samanlaista ettei mitään rajaa mutta jaan kuitenkin meidänkin sillä tämä on hyväksi havaittu ja omasta mielestä se paras. Omassa laatikossani käytän korppujauhon sijaan gluteeinitonta Pofiberia.

Lanttulaatikko on ihan super helppo vamistaa itse ja ihan oikeasti se kannattaa. Jää kaupan valmiit laatikot kirkkaasti kakkoseksi omatekoisen rinnalla. Lantut kannattaa myös ihan alusta asti itse keittää ja soseuttaa vaikka kaupan valmissose houkuttelisi. Ei siitäkään sama lopputulos tule. Eikä lantun keitto mikään iso vaiva ole, siellä ne poriseen itsekseen jos jaksaa vaan vähän kuoria ja hieman pilkkoa.

Lanttulaatikko

- n 1,2 kg lanttua 

- 2 dl kuohukermaa

- 50 g voisulaa + kuutioitua voita laatikon päälle

- 1 kananmuna

- 1 tl muskottipähkinää

- 1 tl suolaa

- 3 rkl tummaa siirappia

- korppujauhoja tai gluteiinittomaan versioon Pofiberia

1. Kuori, paloittele ja keitä lantut pehmeiksi. Soseuta lantut. Lämmitä uuni 175 asteeseen.

2. Anna lanttujen jäähtyä hiemen ja sekoita joukkoon kerma, mausteet, sulatettu voi, siirappi sekä viimeiseksi kananmuna.

3. Voitele vuoka ja kaada sose sinne. Ripottele päälle korppujauhot tai Pofiber ja lisää päälle vielä voi kuutioita. Paista laatikkoa 175 asteisessa uunissa noin 1, 5 tuntia.

Herkuttele tai jäähdytä ja lämmitä myöhemmin. Laatikko ei ainakaan maultaan huononen saadessaan muutaman päivän muhia.

Juhlien sen talvenkin kestää

Eilen kevennettiin eloa punajuurikeitolla, syystäkin. Itsenäisyyspäivää juhlittiin kaksi päivää ja herkutellen tottakai. Suomalaisuus tosin jäi hieman taka-alalle sillä sattumalta kummankin päivän kulinnariset elämykset olivat hyvinkin pitkälle Espanjalaista perää.

Itsenäisyyspäivän iltaa aloiteltiin meillä glögin ja Italialaisen viinin kera. Katseltiin hetki juhlia Tamperetalolta ja kuunneltiin jouluradiota. 

Nälän astuessa kuvioihin siirryttiin sitten Nuevon henkilökunnan passattavaksi. Alkunperin tarkoitus oli vain syödä jotain pientä tai vain pääruoat ja lasit viiniä mutta siihenhän se taas meni että edestä löytyi ensin alkuruoaksi tapaksia, sen jälkeen pääruokaa ja jälkkäriäkin sekä tottakai alkuun cavaa, ruoan kanssa punkkua ja jälkkärillekkin vielä makeaa viiniä ja kylkeeen cortadot.

Tie vei vielä Ravintola Globen baariin glögille ennen koti matkaa ja nyt se stadin paras glögi taisi löytyä. Mielettömän hyvää punaviiniglögiä, ei liian makeaa ja kylkeen sai vielä hauskoja punaviinissä marinoituja omenoita joita sai napsia pienellä tikulla suuhunsa. Suosittelen !

Ja kunhan tästä syömisestä ja juomisesta toivuttiin oli launtaina jo seuraava herkutteluhetki tiedossa. Illallinen mun vanhempien luona. Paikalla oli apukokkia lukuunottamatta koko perhe.

Illan menu oli sekin Espanjaan kallellaan. 

Alkuun manchegoa sekä kovaa Espanjalaista vuohenjuustoa ja hunajamelonia. Oliiveja, rucola-tomaattisalaattia ja Pa amb tomaquet.

Pääruokasi Espanjalaisittain maustettua nyhtöpossua sekä ryppyperunoita ja mojokastiketta. Possun mausoin mm jeeralla, savupaprikalla, sherryviinietikalla, valkosipulilla, sipulilla sekä hyppysellisellä suolaa ja sokeria. 

Jälkiruoaksi persimonrahkaa.

Ryppyperunat ja nyhtöpossu ei muuten ole mitään bloggarin unelma ruokaa. Ei niistä saa kaunista kuvaa millään, ainakaan hämärässä . Ollaan siis ilman. Sen voi kertoa kuitenkin että maku se oli sitäkin parempi. Voisin elää tolla nyhtöpossulla, erilaisin maustein siitä riittäisi variaatioita pitkäksi aikaa. Suunnittelin sitä jo hieman joulupöytäänkin mutta ehkä kuitenkin perinteisellä kinkulla mennään.

Juhlien tämän talvenkin kestää. Vaikka se tiukkaa tekeekin.