Kalaan kauppatorille

Tai oikeastaan sen laidalle, ravintola Fishmarkettiin. Sukellus pinnan alle. Ravintola sijaitsee hauskasti katutason alapuolella. Pinnan alla myös kuhisee, paikka on useimmiten täysi joten jos ihan varmasti haluaa täällä syödä on pöytävaraus ihan hyvä idea. 

Joskus se vaan iskee, kamala himo näperellä äyriäisten kanssa. Kuoria, avata, imeskellä ja dippailla. Heittää ehkä osteri kitusiin ja syödä kokonaisena paistettua kalaa. Se vasta on herkkua ! Fishmarket se onkin sitten sopiva tähän kaikkeen ja monesti on tullut täällä syötyä. Palvelu on aina ollut hyvää eikä ruoassakaan vielä ole ollut valittamista.

Pienet pahoittelut kuvien laadusta, niistä saamme kiittä kännykän kameraa sillä järkkäri jäi valitettavasti kotiin. Toisaalta aivan loistavaa että kännyköissä on nykyään kamerat joiden kuvista saa jopa jotain selvääkin.

Listalta löytyy muutama eri osterilaji. Oma osterituntemus on vielä sen verran heikko etten niistä osaa sen enempää sanoa kun että hyviä ovat ja kyllä niistä jopa joitain erojakin huomaan.

Oikeastaan oma suhteeni ostereihin on hieman kinkkinen. Vihaa ja rakkautta. No ihan vihaksi en ehkä voisi kutsua, hyviä ne ovat. Joissakin ostereissa se merellinen maku on jo vaan hieman liikaa ja jos osteri on kovin iso sen suuhun hulauttaminen on melkoisen epämiellyttävää. Pienet osterit siis kunniaan.

Omaksi alkuruoakseni valikoitui tällä kertaa äyriäisten sijaan Fishmarketin kalalautanen. Hyvä annos mutta kyllä listalta löytyvät savustetut katkaravut sooseineen vie voiton tästä.

Apukokki valitsi äyriäisplatterin ja siinä sitten pääsikin hieman jo näpertelemään ja kuorimaan.

Oma pääruokani oli kokonaisena paistettu meriahven ja lisukkeena sille grillattua sydänsalaattia sekä sardellimajoneesia. Tarjoilija olisi halutessani avannut kalan joten niistä ruodoista ei tarvitse huolehtia. Ne tosin irtoavat sen verran helposti että en apua siinä tarvinnut. 

Kokonainen kala on jotain ihan toista luokkaa kun fileet joten kannattaa kyllä kokeilla.

Ravintolan listalta löytyi myös Fish & chips ja sehän oli herran pakko pääruoaksi ottaa.

Melkoinen annos tämä, omaan mahaan ei olisi kyllä mahtunut. Jotain vaikutusta taitaa tällä taloustilanteella olla, monesta ravintolasta saa myös nykyään jotain hieman reilumpaa annosta.

Ihanan dinnerin kruunasi vielä piimäpannacotta ja tuoreet mansikat. Nam !

Voit myös jättää lautasannokset väliin ja tilata pöydän täyteen äyriäisiä, simpukoita, rapuja, mätejä ja mitä vielä. Aikaa kuluu kivasti tunti jos toinenkin niitä näperrellessä, höpötellessä ja viiniä siemaillessa. Oi mikä ihana ilta !

Cafe-Tienda Espana

Aivan Hakaniementorin vierestä, Sörnäisten rantatieltä löytyy pieni ja herkullinen pala Espanjaa. Nimittäin Cafe-Tienda Espana. Kahvila ja deli jonka meininki osaa olla melko autenttinenkin joskus ja pelkästään hyvässä siis ehdottomasti.

Cafe-Tienda Espana löytyy nykyään myös rempatusta Wanhasta kauppahallista mutta sijaintinsa ja tunnelmansa puolesta tämä Hakaniemen kahvila on se mun juttu.

Helpotusta Espanjalaisten herkkuja kaipuuseen tuo ilmakuivatut kinkut jotka leikataan paikanpäällä taidolla, chorizot sekä lomo - kuivattu possunfile- ja mahtava juustotiski täynnä herkullisia juustoja. Kokonaista keitettyä mustekalaakin sai ainakin taanoin, 35 €/kg ja ilmeiseti suosion takia se on pysyvästikkin valikoimissa. Pitänee käydä kysäisemässä koska edelliset mustekalat missasin harmikseni.

Espanjalaiseen kahvillaan pakolliset suklaapullat löytyvät tottakai, joita ilman kenenkään ei pitäisi elää sekä oliiviöljyt, etikat, oliivit ja muut herkut. Yksi taivas lisää siis mun eloon ainakin. Nam ! 

Kahviakin kelpaa juoda vaikka sen suhteen hieman kriittinen olisikin, tunnustan olevani ja pientä lounastakin on tarjolla.

Kahvilaa ei ole myöskään hinnoilla pilattu ja lounas gazpachon tai bocadillon saa pöytäänsä neljällä eurolla. Myös delituotteiden hinnat on pyritty pitämään mahdollisimman lähellä Espanjan hintoja mikä tottakai on melko haastavaa tässä maassa mutta niin lähellä kuin mahdollista.

Tapaksen kaipuun iskiessä suuntana on ehdottomasti tämä pikku kahvila. Pientä syötävää saa heiltäkin mutta mielelläni ostan myös kinkut ja juustot mukaan ja nautiskelen tapakseni kotona, viinilasillisen kanssa tottakai.

Viimeisimmästä tapasillasta on jo hetki aikaa joten uuden aika olisi kai pian. Miten se onkaan päässyt unohtumaan, yksi mun ehdottomia lempi tapoja nauttia ruoasta. 

Edellisen kerran herkut olivat loistavia. Juusto ja kinkku Tienda Espanasta ja chorizo suoraan Bilbaosta tuliaisina. Lisäksi muutamat täytetyt paprikat, sekä pienistä valkoista pavuista tehtyä muhennosta Katalonialaisittain ja siihen seuraksi vielä Katalonian omaa makkaraa Butifarraa. Papumuhennos ei kuitenkaan ihan mennyt niin putkeen että siitä viitsisin kertoa enempää mutta harjoitukset jatkuvat. Omalla päällä keksien kun yrittää saada sen oikean lopputuloksen, vaatii se joskus muutaman kerran ennen kuin nappaa ja osuu kohdilleen.

Juuston meille suositteli kahvilan työntekijä ja ostoskassiin päätyi sitten sinihomejuustoa. Lisäksi saimme myös vinkin sen olevan vielä parempaa hunajan kera. Manchecco on yksi mun ehdottomia suosikkeja mutta tällä kertaa päätin uskaltautua poikkeamaan kaavasta ja ostin muuta. Eikä kaduta sitten yhtään. Juusto meni loistavasti leivän kanssa ja hunajasipaisun kera. Maku oli yksinään aika voimakas joten jos juustoja arastelee en ehkä suosittelisi tätä. 

Täällä kun taas tykätään että mitä voimakkaampi ja pahemman hajuinen sitä parempi, nappi valinta siis. Espanjasta muuten Italiaan, löytyykö muita taleggion ystäviä ? Sen haju kun saa jotkut jo melkeen yökkäämään ja musta se tuoksu on vaan ihana ! 

Kinkku leikattiin paikan päällä ja sitä saa tottakai juuri sen verran kuin haluaa. Ennen maistamista ei tietysti osteta mitään. Tämän kertainen kinkku oli kilohinnaltaan jo aika kallista, todella laadukasta kinkkua kun oli mutta edullisempiakin yleensä löytyy. 

Ja jos kinkku ei maistu voit ostaa chorizoa, lomoa - kuivattua possunfilettä- ja makkaroita. Lomo olisikin seuraavalla kerralla ostoslistalla, herkkua sekin ja ai että tätä postausta kirjoittaessa tulee muuten nälkä ! Jääkaapista löytyykin sitten vaan niitä tervellisempiä asioita kuten rahkaa, hedelmiä, marjoja, pari kananmunaa ja mantelimaitoa. Kaukana lomosta, juustoista ja kinkuista mutta arki on arki ja kun herkutellaan niin silloin herkutellaan.

Lihojen ja juustojen lisäksi tapasiltaan tottakai kuuluu vähän väriäkin, tällä kertaa täytettyjä pikku paprikoita. Pimientos del piquillot, öljyyn säilötyt paprikat saivat täytteekseen vuohenjuustoa. Ihan yhtä hyvin sinne olisi voinut tehdä vaikka tonnikalatäytteen tai mikä tahna ikinä nyt mieleen juolahtaa ja milloinkin maistuu.

Omat parikani oli raahattu Barcelonasta tännä kotimaan kamaralle mutta tiedän että näitä saa ainakin Stockan Herkusta sekä Hakaniemen kauppahallista.

Täytetyt paprikat

7 annosta

- 185 g kokonaisia pimientos de piquillo  säilykepaprikoita

Vuohenjuusto-yrttitäyte

- 225 g pehmeää vuohenjuustoa

- 1 tl sitruunamehua

- 1 murskattu valkosipulinkynsi

- n 4 rkl tuoretta hienonnettua silopersiljaa

- n 1 rkl tuoretta hienonnettua oreganoa

- suolaa

- mustapippuria

1. Valuta paprikat öljystä. Säästä öljy myöhempää käyttöä varten.

2. Laita vuohenjuusto kulhoon ja lisää joukkoon sitruunanmehu, yrit ja ohenna juusto sopivaksi paprikoista tulleella öljyllä. Mausta suolalla ja pippurilla makusi mukaan.

3. Täytä paprikat ja anna niiden kevätä jääkaapissa parisen tuntia ennen tarjoulua.

Niin helppoa se !

Herkullisia tapasiltoja sinnekkin :)

Uusia kulmia Barcelonasta

Edellisellä Barcelonan matkalla ( voit lukea siitä täältä ) keskityimme lähinnä nähtävyyksiin sekä Barri Gothiciin sekä Eixamplen alueeseen. Tällä kertaa taas ihastuttavaan El Borniin sekä Grazian kylämäiseen kaupunginosaan.

El Born osoittautui mahtavasi paikaksi. Paljon pieniä puuttikkeja, ravintoloita, viini- ja tapasbaareja sekä ihania kujia ja katuja. Ehkä seuraavalla matkallamme Barcelonaan hotellimme sijaitseekin niin keskeisen Plaza Catalonian sijaan täällä. El Bornistakin on todella lyhyt matka keskeisille mestoille ja metroasemakaan ei ole kaukana. Metrollahan sitten pääsee ihan mihin vaan. Samoin taxi kulkee, ei ole kovin kallistakaan lystiä se.

Mahtava valikoima alkoholeja ja niihin liittyviä tarvikkeita, aivan El Bornin kulttuurikeskuksen Mercat del Bornin kupeessa.

Lisää kauniita katuja sekä Santa Maria Del Mar catedraali

Mercat del Bornissa sijaisti myös ravintola El 300 del Born. Ravintola Alkimiasta yhden michelintähden ansainneen keittiömestari Jordi Vilan rennompi ja iisimpi ravintola. Kurkkaa Eateryn Barcelonan Heatmappiin, löydät sielä tämän ravintolan + monta muuta. Kaikki hieatmapin paikat olisivat olleet kiinnostavia mutaa kun ihminen ei vaan voi syödä pohjattomasti mikä on harmi !

Me kävimme El 300 Del Bornissa lounaalla eikä ollut turha reissu. Ei ehkä ihan se edullisin paikka syödä muttei kalliskaan varsinkaan jos vertaa tähän rakkaan kotimaan hintatasoon.

Paikan tapasvalikoimaa

Me söimme mm graavattua turskaa sekä tomaattileipää ja sinihomejuustoperunoita. Eipä valittamista niissä. Erityisesti graavattu turska jäin mieleen erittäin positiivisena juttuna. 

Ravintolalla oli myös oma olut joka ei maistunut vielä niin aikaisin päivällä mutta ostimme sitä pullon mukaan kotiin ja tuolla jääkaapissa se nyt sitten odottelee maistamista. 

Ravintola sijaitsi kulttuurikeskuksen sisällä ja oli aika laaja ja avara. En ehkä osaisi kuvitella tätä iltaravintolaksi. Sissustukseeltaankin paikka oli enemmän sellainen lounastyyppinen ratkaisu. Tunnelmasta jäisi jotain illalliseen kuuluvaa mahdollisesti puuttumaan mutta näin lounaalla loistava valinta.

Kahtena muuna päivänä söimme lounaat Ramblasin kauppahallissa Boqueriassa. Söimme kahdessa eri paikassa ja kumpikin aivan mahtavia mestoja. Paikkojen valintaa kyllä vierähti hetki, piti verrata hintoja, katsella annoksia, etsiä paikka johon on jonoa ja tutkia muiden asiakkaiden kansalaisuutta ettei laske takamustaan siihen pahimpaa turistirysään ja tämän me onnistuimme uskoakseni välttämään. 

Jonottaa kyllä saimme muttei turhan kauan ja Barcelonalaiset ovat niin ystävällisiä meille hölmöille turisteille että järjestävät tuoleja baaritiskin viereen, tarjoilija bongaa meidät heti sieltä jonosta ja yrittää selittää että teidät on huomattu ja odottaa vain hetki jne. Kannattaa siis seisahtaa sen täyden tiskin läheisyyteen ja osoittaa että syömään haluttaisiin niin kaikki siitä kaaoksesta ja sekavuudesta huolimatta järjestyy, jakkara löytyy ja ruokaakin tulee tuota pikaa.

Hieman makkaroita

Fritattua pikkumustekalaa, jota olisin voinut syödä vaikka kuinka paljon

Tottakai Patata Bravas

Pikku paprikoita ja vaikka mitä muuta herkkua. 

Uudeksi suosikiksi nousi mm Butifarra joka oli otettu pois kuorestaan ja grillattu sekä valkoiset pavut sen lisäkkeenä jotka jäivät sen ihanan tuoksun huumamina jopa ihan kuvaamatta.

Entäpä kahvihetki jossain mukavassa kahvilassa ja munkki suklaa täytteellä ? Tai ihania Pinxtoja viinilasillisen kera ennen illallista lukuissa Binxtopaikoissa ympäri kaupunkia ?

It`s all good ! 

Muutama ravintolavinkki Barcelonasta tulossa vielä lähitulevaisuudessa :)

Juhlien sen talvenkin kestää

Eilen kevennettiin eloa punajuurikeitolla, syystäkin. Itsenäisyyspäivää juhlittiin kaksi päivää ja herkutellen tottakai. Suomalaisuus tosin jäi hieman taka-alalle sillä sattumalta kummankin päivän kulinnariset elämykset olivat hyvinkin pitkälle Espanjalaista perää.

Itsenäisyyspäivän iltaa aloiteltiin meillä glögin ja Italialaisen viinin kera. Katseltiin hetki juhlia Tamperetalolta ja kuunneltiin jouluradiota. 

Nälän astuessa kuvioihin siirryttiin sitten Nuevon henkilökunnan passattavaksi. Alkunperin tarkoitus oli vain syödä jotain pientä tai vain pääruoat ja lasit viiniä mutta siihenhän se taas meni että edestä löytyi ensin alkuruoaksi tapaksia, sen jälkeen pääruokaa ja jälkkäriäkin sekä tottakai alkuun cavaa, ruoan kanssa punkkua ja jälkkärillekkin vielä makeaa viiniä ja kylkeeen cortadot.

Tie vei vielä Ravintola Globen baariin glögille ennen koti matkaa ja nyt se stadin paras glögi taisi löytyä. Mielettömän hyvää punaviiniglögiä, ei liian makeaa ja kylkeen sai vielä hauskoja punaviinissä marinoituja omenoita joita sai napsia pienellä tikulla suuhunsa. Suosittelen !

Ja kunhan tästä syömisestä ja juomisesta toivuttiin oli launtaina jo seuraava herkutteluhetki tiedossa. Illallinen mun vanhempien luona. Paikalla oli apukokkia lukuunottamatta koko perhe.

Illan menu oli sekin Espanjaan kallellaan. 

Alkuun manchegoa sekä kovaa Espanjalaista vuohenjuustoa ja hunajamelonia. Oliiveja, rucola-tomaattisalaattia ja Pa amb tomaquet.

Pääruokasi Espanjalaisittain maustettua nyhtöpossua sekä ryppyperunoita ja mojokastiketta. Possun mausoin mm jeeralla, savupaprikalla, sherryviinietikalla, valkosipulilla, sipulilla sekä hyppysellisellä suolaa ja sokeria. 

Jälkiruoaksi persimonrahkaa.

Ryppyperunat ja nyhtöpossu ei muuten ole mitään bloggarin unelma ruokaa. Ei niistä saa kaunista kuvaa millään, ainakaan hämärässä . Ollaan siis ilman. Sen voi kertoa kuitenkin että maku se oli sitäkin parempi. Voisin elää tolla nyhtöpossulla, erilaisin maustein siitä riittäisi variaatioita pitkäksi aikaa. Suunnittelin sitä jo hieman joulupöytäänkin mutta ehkä kuitenkin perinteisellä kinkulla mennään.

Juhlien tämän talvenkin kestää. Vaikka se tiukkaa tekeekin.