Rukiiset pinaatti-ricottagnocchit ja kotitekoinen ricotta.

Sunnuntain lohturuokaa, Suomi-Italiafuusiota ja kotitekoista juustoa. Melko hyvä suunnitelma lounaaksi. Gnoccheja siis, ruisjauhoista tietenkin kun täällä pohjolassa ollaan. Tarkoitus oli myös tarjoilla gnocchianos paistettujen kantterellien säestämänä näin syksyn kunniaksi, ja pitää samassa vegepäivä mutta lähikaupan kanttarellilaarin luona tulimme nopeasti toisiin ajatuksiin. Iso kasa kanttarelleja laatikossa, ilman mitään suojaa ja ties kuinka kauan. Kuiviahan ne oli enkä usko että mikään taika olisi niitä pelastanut. Gnocchit tarjoiltiinkin sitten paahdetun parmankinkun kanssa eikä hullumpaa ollut kyllä sekään. Lisäsin kuitenkin tähän postaukseen tuon vege-tägin koska ilman kinkkua tämä on sitäkin.

Ricottagnoccheihin ei tule perunaa ja niiden valmistus on hieman erilaista kuin tavallisten. Lopputulos on keveämpi ja ravintorikkaampia niistä saadaan käyttämällä ruisjauhoja. Koostumuksen ja senkin takia että niitä kaapissa oli laitoin kuitenkin joukkoon hieman durumvehnäjauhoa. Sen tarpeellisuudesta en sitten tiedä.

Pieni keittiö Kontulassa myös osallistuu tällä reseptillä ensimmäistä kertaa kuukauden ruokahaasteeseen. Tapamme mukaan tottakai näin haasteen viimeisenä osallistumispäivänä. Eihän koskaan kannata olla ajoissa, eihän. Syyskuun 2013 ruokahaasteen aihe olis siis palloja ja pyöryköitä. Meidän gnocchimme olivat nyt sitten pyöryköiden muodossa.

Rukiiset pinaatti-ricottagnocchit

4 annosta

- 140g baby pinaattia
- 1 valkosipulinkynsi
- 140g ricottaa, itse tehtyä tai valmista
- 70 g ruisjauhoa
- 15 g durumvehnäjauhoa
- 2 kanamunaa
- 100g parmesaania + hieman tarjoiluun
- suolaa
- pippuria
- ripaus muskottipähkinää
- extra neitsyt oliiviöljyä ja rucolaa tarjoiluun

1. Huuhdo ja kuivaa pinaatit sekä hienonna ne pieneksi. Murskaa valkosipulinkynsi ja raasta parmesaani. Laita kaikki ainekset kulhoon, sekoita hyvin ja mausta suolalla sekä pippurilla. Taikina on melko tahmeaa ja lötköä ja sen kuuluukin olla mutta jos se tuntuu ihan mahdottomalta muotoilla lisää vielä hieman jauhoa.

2. Muotoile taikinasta kostutetuin käsin pieniä palleroita ja laita ne jauhotetulle lautaselle/pellille. Jauhota knocchit kevyesti vielä päältä siivilän avulla. Anna gnocchien levätä jääkaapissa puolisen tuntia ja painele niihin sen jälkeen pieni kolo sormen avulla. Näin kastike tarttuu knoccheihin paremmin.

3. Kuumenna vesi kiehuvaksi ja laske levyn lämpötilaa niin että vesi hiljalleen kiehuu. Veden tulee kuitenkin kiehua koko ajan. Mausta vesi suolalla ja laita sinne gnoccheja yksi kerrallaan niin että ne eivät mene toistensa päälle. Gnocchit painuvat ensin pohjaan. Kun gnocchi nousee pintaan anna sen kellua siinä pari minuuttia ( riippuen koosta ) ja se on kypsä, ota se reikäkauhalla pois. Keitä kaikki gnocchit ja pidä valmiit lämpöisenä vaikka uunissa pienellä lämmöllä.

4. Laita paistinpannulle loraus oliiviöljyä, kuumenna ja lisää gnocchit. Niitä ei tarvitse enää paistaa tämä vaihe on lähinnä oliiviöljyn kuumentamiseen jotta annos olisi lämmin.

Bloggarin annos ei kai koskaan ole kovin lämmin ellei se käy mikron kautta, tossa kuvaamisessa kuitenkin hetki kestää.

Kasaa annos asettelemalla ensin lautaselle gnoccheja, rouhi hieman mustapippuria päälle ja lisää sen jälkeen rucola. Asettele päälle vielä paahdettua parmankinkkua tai vaikka niitä kanttarelleja. Kaiken kukkuraksi reilusti parmesaania sekä loraus hyvää oliiviöljyä. Nauti !

Parmankinkun paahdat helpoiten laittamalla kinkut pellille kylmään uuniin ja 225 astetta. Tarkkaile kinkkuja uunin lämmetessä etteivät ne pala. Laita kinkut uunista lautaselle talouspaperin päälle, liiat rasvat jäävät siihen ja saat rapeaa kinkkua. Ruuassa olisi hyvä olla aina jotain rapeaa jotta kokonaisuus on balanssissa.

Gnocchien valmistus oli aika näppärää ja nopeaakin. Jäi se pötkylän pyörittely vaihe väliin sekä tasojen jauhottaminen eli ihan niin raskasta parisuhdepäivää tästä ei tullut mitä aiemmin tänään ounastelin. Tuolla meidän pikkukopperokeittiössä kun kaikki leipominen tuntuu olevan melko tuskaa.

Apukokin mukaan hetkeen ei ole näin hyvää ruokaa ollut tarjolla. Ruokailun jälkeen suuhun jäi täydellinen maku ja yleisfiilikseksi onnellinen olo ! Niin, apukokin piti kyllä osallistua tähän ruuanlaittoon mutta olipas sopivasti onnistunut hävittämään puhelimensa tänne himaan ja etsi sitä sitten noin puoli tuntia. Sopivasti oikeastaan koko sen ajan kun ruokaa aktiivisesti tein. Eihä sitä puhelinta olisi voinut mitenkään etsiä silloin kun knocchit lepäilivät siellä jääkaapissa, juurikin sen puoli tuntia.

Ja se itse tehty ricotta, aivan mielettömän hyvä ja hienostunut pehmeä maku. Saatoin kyllä hätäisenä "eihän tää rakeiseksi muutu paniikissa" lisätä hieman ylimääräistä sitruunanmehua mikä ei ollut huono homma ollenkaan. Kiva hento sitruunainen twisti siitä tuli ja lopputulos on raikas. Ricottaa jäi onneksi knoccheista yli sillä ei sitä olisi raaskinut kokonaa käyttää tällaiseen missä se tavallaan uppoaa muiden aneksien joukkoon. Ohje on Glorian Ruoka&Viinilehdestä jossa sitä oli käytetty pizza biancan päällä ja nyt se löysi tiensä meidän keittiöön, ihan takuuvarmasti vakkari jutuksi. Tässäpä vielä ohje niin pääsette ricottan keittelyyn sielläkin. Helppoa se oli .

Ricottajuusto

2 dl

- 1 litra täysmaitoa
- 1,7 dl kuohukermaa
- 2 rkl vasta puristettua sitruunanmehua
- 1/2 tl suolaa

1.Kaada maito ja kerma kattilaan sekä lisää suola. Kuumenna maito ja kerma hiljalleen keskilämmöllä välillä sekottaen kiehumispisteeseen, niin että maito kerran pulpahtaa.

2. Laita levy minimille ja lisää sitruunamehu. Sekoita koko ajan kunnes seos muuttuu rakeiseksi. Tässä menee muutama minuutti. Kaada seos harsokankaalla peitettyyn siivilään ja anna valua noin tunnin verran. Laita valmis juusto rasiaan tai lasipurkkiin ja säilytä jääkaapissa. Jäljelle jääneen maidon voit käyttää vaikka sampylätaikinaan.

Niin ja koska meillä nyt tuota ihana ricottaa jääkaapissa on otamme myös vastaan vinkkejä mitä siitä voisi tehdä tai mihin sitä voisi käyttää. Laita linkkiä kommenttiboxin jos omista arkistoista löytyy joku kiva ohje. Meneehän tuo varmasti sellaisenaankin vaikka leivän päällä tai raejuuston sijaan, tuskin se pilaantumaan pääsee mutta jotain siitä voisi myös kokeilla.