Kesän lapsi mä oon ...

Ihan harmillisen harvoin täällä blogin puolelle ehtii nykyään pyörähtämään. Jotain täällä silti kiireestä huolimatta syödään. Eikä se oikeastaan ole edes pelkästään kiirettä vaan ajatuksien muualla olemista ja yleistä saamattomuuttakin. Nyt riittää jo mulle ainakin tämä harmaus ja talvi. Saisi se kevät oikeasti kohta jo tulla. Isosti täällä ollaan kuitenkin kiitollisia näin iisistä talvesta joka meillä tänä vuonna on. Usein olenkin jo maininnut että talvessa ei valitettavasti ole mitään mikä tekisi siitä mun mielestä mukavaa aikaa. En harrasta talviurheilua, ihan samaa lenkkeilyä kuin kesälläkin. Ainut vaan että ilman lunta ja jäätä se on 100 kertaa mukavempaa. En pidä lumesta, pakkasesta tai pimeydestäkään. En myöskään kauppojen talvisesta vihannesvalikoimasta. Kesällä nekin on vaan niin paljon parempia. Talvisin tuntuu kamalan ylivoimaiselta myös pitää yllä mitään omaa elämää. On vain työ ja hima + lenkkipolku. Tai ehkä tämä on nyt hieman kärjistettyä, onhan tässä viimeisen parin viikon aikana käyty jo kahdesti ulkona syömässäkin illalla ja tehty toki muutakin mutta kyllä se sohva vaan kuluu talvisin ainakin tuplasti enemmän kuin kesällä.

Mutta marinat sikseen. Tein sunnuntaina sellaisen "mitä ihmettä keksisin ruoaksi " kohtauksen jälkeen pitkästä aikaa ihan rehellisiä kanankoipia uunissa. Lisukkeeksi ne saivat mun ikisuosikkia tsatsikia sekä eräänlaisen kesäkurpitsapaistoksen.

Broilerit marinoin savupaprikalla, balsamicolla, suolalla ja pippurilla sekä valkosipulilla. Otin niihin pinnan pannulla ja laitoin uuniin noin tunniksi.

Lämmin kesäkurpitsasalaatti

2 annosta

- 1 iso kesäkurpitsa

- nippu basilicaa tai muuta mieleistä yrttiä

- 80 g saksanpähkinöitä

- valkosipulia

- suolaa

- pippuria

- tuoretta tai kuivattua chiliä maun mukaan

- oliiviöljyä paistamiseen

1. Paahda saksanpähkinät kuivallaa pannulla ja murskaa niitä hieman Viipaloi kesäkurpitsa ohueksi siivuksi mandoliinilla tai juustohöylällä. Murskaa valkosipulinkynsi sekä hienonna chili jos käytätä tuoretta. 

2. Kuumenna pannulla tilkka oliiviöljyä ja lisää kesäkurpitsa, valkosipuli sekä chili. Mausta suolalla ja pippurilla. Paista ainekset kevyesti. Lisää pähkinät sekä basilica tai muu yrtti ja tarjoile lisukkeena lihalle, kanalle tai kalalle.

Tsatsiki

- 1 prk kreikkalaista jugurttia

- 1/2 kurkku

- valkosipulinkynsi

- suolaa

- mustapippuria

- hunajaa

- punaviinietikkaa

1. Raasta kurkku ja laita se siivilään valumaan. Sekoita jugurtin joukkoon noin tl hunajaa, murskattu valkosipuli, pieni loraus punaviinietikkaa sekä valutetut kurkut.

2. Mausta maun mukaan suolalla ja pippurilla ja anna teketyä jääkapissa hetki. Valmiin tsatsikin päälle voi valuttaa hieman extra neitsyt oliiviöljyä. 

Tsatsikia voi myös maustaa esim tillillä josta pidän itse todella paljon. Tällä kertaa sitä ei vain ollut joten ilman meni ja upposihan tämä näinkin.

Ihanaa alkanuttaa viikkoa sinne :) Kyllä tämä elo kai täällä Kontulankin pieenssä keittiössä alkaa kohta hieman piristymään. Toivoin ainakin näin.

Vasikka, punkku ja juuripersilja

Lihattomasta lokakuusta huolimatta paistettiin viime viikolla mojovat sunnuntaipihvit. Kyllä oli hyvää, ja tuli tarpeeseen. Ihminen tarvitsee lihaa ! Joku vegaani voi nyt olla tästä erimieltä mutta sorry, mun mielipide on tämä joskaan en myöskään dumaa toisten ajatuksia asiasta. Liha on hyvästä, kohtuudella. Aamen. Eilen pidin kuitenkin kasvisruokapäivän ja maanantaina mentiin taas kalalinjalla, ehkä pieni omatunnonkolkutus sitten kuitenkin.

Tein silloin aikanaan simpukoidenkeittoliemestä ja juuripersilijasta keiton. Paahdoin juuripersilijan ensin uunissa ja maistoin sitä sitten siinä välissä ennen liemen kanssa soseuttamista. Maku oli ihana, hauskan makea ja hieman sekoitus montaa eri juuresta. Porkkanaa, selleriä ja tietysti inahdus siinä on persilijaakin. 

Päätin tuolloin että tästä tehdään piakkoin lisuke jollekkin ja nyt se juuripersilja sitten pääsi vasikan entrecoteen ja punaviinikastikkeen kanssa samalla lautaselle. Oli kuulkaas aika loistavaa sapuskaa !

Pihvin paisto aina hieman jännittää monia, ei ehkä niitä jotka paistavat sen harmaaksi, sitkeäksi ja mauttomaksi mutta niitä jotka arvostavat hyvää lihaa ja sen epäonnistuminen on pienoinen isku vasten kasvoja ja iso suru makunystyröille.

Näin paistat vasikan entrecoteen meheväksi ja mediumiksi ja mitä siihen tarvitset :

- voita

- valkosipulia

- timjamia

- suolaa

- pippuria jos haluat, ei pakko

sekä foliota ja paistolämpömittarin. Niin ja tottakai sitä vasikkaa. Unohtamatta hyvää paistinpannua.

Ota liha hyvissä ajoi huoneenlämpöön !

Mäjäytä veitsenlappeella muutama valkosipulinkynsi rikki ja leikkaa timjamista kunnon nippu. Laita pannu kuumenemaan ja lisää siihen reilusti voita. Kun voi hiljenee ( pannulta ei siis enää kuulu ääntä ) lisää valkosipuli sekä timjami ja sekoittele hieman voissa. Siirrä ne sitten pannun sivuun. 

Suolaa ja pippuroi pihvit molemmin puolin ja laita pihvi/pihvit pannulle. Muista että pannu ei saa koskaan olla täysi lihasta vaan tyhjää tilaa pitää olla jotta pannu ei mene ihan kylmäksi ja lihan paistuminen ei alakkaan vaan se alkaa kiehumaan ja peli on menetetty.

Paista pihveihin molemmille puolille hyvä väri, ehkä noin vajaa pari minuuttia per puoli. Kallista pannua ja ala lusikoimaan kuumaa voita pihvien päälle. Lisää pannulle voita tarvittaessa. Pidä pannu koko ajan kallistettuna, kuuma voi kypsentää pihvit loppuun eikä kova suoralämpö pannun pohjasta. Pihvistä tulee mehevä.  Jatka tätä voivaahdolla kypsentämistä kunnes lihan sisälämpö on 45 astetta.

Laita pivi vetäytymään folioon, pidä mittari lihassa ja anna vetäytyä kunne lämpötila on 54 astetta. Nyt pihvi on valmis tarjoiltavaksi eikä taatusti ole kuivaa. Muista pihviin myös aina pieni pintasuola ennen tarjoilua.

Älä huuhdo pannua jossa pihvit paistoit, teet siihen kastikkeen!

Pikainen punaviinikastike pihveille:

Lisää pannulle kuutioitua sipulia, kuullota hetki ja lisää noin kaksi desiä punaviiniä. Keittele hetki ja maista. Lisää tarvittaessa kana- tai lihalientä, ehkä hieman sokeria ja/tai balsamicoa ja keittele kastiketta hieman kasaan. Siivilöi kastike ja tarjoile pihvin kanssa.

Ja entäpäs ne paahdetut juuripersiljat ? Helppoa kuin mikä. Persiljat paloitellaan, pyöritellään oliiviöljyssä ja suolassa sekä paahdetaan noin 250 asteisessa uunissa reilu puolituntia.

Sitten vaan herkutellaan !

Haamulounas ;paistettua siikaa, maa-artisokkapyreetä vaniljatwistillä sekä beurre blanc

Hullut Päivät oli ja hujahti. Hieman ehdin siellä shoppailemaankin ja Herkkuun on aina päästävä tottakai. Herkussa kävin oikeastaan kolmena päivänä peräkkäin, ihana paikka kun on. Meillä on jokusen vuoden ollut tapana tehdä niin sanottu haamulounas/illallinen. Tänä vuonna se hieman jäi kiireiden takia. Ei satuttu oikein apukokin kanssa olemaan samaan aikaan kotona viikonloppuna ja haamulounas jäi lähinnä haamuiltapalaksi. Herkulliseksi sellaiseksi tosin, sinisimpukoita siideriliemessä. Simpukoiden  jäljelle jääneestä liemestä keittelin vielä eilen itselleni ihana keiton mutta postailen näistä sitten kunhan saan kuvat purettua koneelle.

Tässä teille kuitenkin viime kevään haamulounasta. Pointtihan on se että Herkkuun lähdetään ilman suunnitelmaa ruoasta ja bongaillaan keltaisella hintalapulla varustettuja tuotteita sekä mietitään samalla safka. Hauskaa hommaa mutta jos sulla on mies mukana pidä huoli että sillä on kaiki hyvin ennen kauppaan menoa. Ettei esim ole nälkä tai väsytä. Silloinhan mies on verrattavissa pikkulapseen ja lapsen kanssa ei kai kukaan täysjärkinen lähtisi Hulluille Päiville ainakaan ilman selkeää suunnitelmaa ja ostosreittiä. Tulee nimittäin melkoisen rankka reissu muuten. Kokemusta on ! Ei siis lapsesta vaan siitä miehestä.

Heti Herkkuun sisään mentäessä edessämme nökötti ihania tuoreita viikunoita, hamusin ostoskoriimme myös portobellon ja maa-artisokkia. Aikamoinen sekametelisoppa. Ei näitä kaikkia voi samaan ruokaan käyttää mutta maa-artsokkapyree kuulostaisi kivalta lisukkeelta ja viikunasta voisi kehitellä alkuruokaa. Portobello saisi jäädä odottamaan jääkaappiin tulevaisuutta.

Maa-artisokka kaipaisikin sitten rinnalleen jotain merenelävää. Mietoa mutta maukasta eikä liian rasvaista. Kampasimpukka ? Nam, mutta liian kallista. Jättikatkaravunpyrstöt ? Juuri tv:stä katsomani ruokaratsian mukaan mahdollisesti kamalan epäeettistä. Vilkaisu kalatiskille ja siellä se nökötti; kotimainen siikafilee. Keltainen hintalappukin vielä jes ! Ja se alkuruoka ? Viikuna mätsää vuohejuuston kanssa, balsamicokin sopii ja crostini alle rapsakkuutta tuomaan. Sekä kaikki tietysti keltaisillahinnoilla.

Kevään Hullujen Päivien Haamumenuna oli siis:

- Viikuna-vuohenjuustocrostinit

- Rapeaksi paistettua siikaa, vanilijalla maustettua maa-artisokkaoyrettä ja Beurre blanc.

Keittiöapulainen kuori maa-artisokkia kunnes keksi parempaa tekemistä ja jätti mut yksin keittiöön kamalan rysän keskelle.

Onneksi se v-mäisin homma oli kuitenkin tehty . Siinä ne maa-artiokanmukulat onnellisena nököttää ja odottaa kuorettomina kattilaan pääsyä.

Aloitin homman keittämällä redun beurrelle.

Beurre Blanc


- 1dl vettä
- 0,5dl valkoviinietikkaa
- 1-2 salottisipulia
- lehtipersiljaa
- rakuunaa tai ihan mitä tahansa yrttejä
- pippuria (valko)
- 2 tl suolaa
- 75g voita
- 2 rkl sitruunanmehua
- 1 dl kermaa

1. Kiehauta vesi ja etikka sekä yrtit ja mausteet. Anna kiehua noin puoleen alkuperäisestä määrästä.

2. Ota reduktio sivuun ja anna sen maustua hetki. Siivilöi ja kuumenna. Lisää voi kylminä pieninä kuutioina joukkoon käyttäen esimerkiksi sauvasekoitinta tai muuta sekoitusvälinettä apunasi. Näin saat kastikkeesta ilmavamman.

3. Lisää tilkka kermaa ja ”poraa” kastike uudelleen. Tarkista maku ja tarjoille.

Kastikkeen nimihän tarkoittaa valkoista voita joten käytä oikeaa voita ja runsaasti. Tätä kastiketta ei kannata lähteä keventelemään millään Florajuoksevalla tms.

Valmista maa-artisokkapyree vaikka redun maustuessa.

Maa-artisokkapyree vanilijalla maustettuna

- 500 g maa-artisokkaa
- voita
- suolaa
- kermaa pieni loraus
- vanilijatanko
- muskottipähkinää hyppysellinen

1. Kuori ja pilko n 500g maa-artisokkia ja keitä ne ihan pehmeiksi suolatussa vedessä. Kaada artisokat siivilään ja siitä takaisin kattilaan tai blenderiin. Lisää hieman suolaa, mustapippuria, kermaa, nokare voita, vanilijatankoa sekä muskottipähkinää ja soseuta.

Vaniljatankoa ja muskottia ei tarvitse laittaa kun ihan inahdus. Kermaakaan et tarvitse tähän määrään kuin pienen lorauksen. Lisää sitä sitten tarpeen mukaan, minkälaisen koostumuksen haluat. Vinkkinä vielä hävikistä herkuksi tyyliin, käytin jo kertaalleen keitettyä vanilijatankoa ja siitäkin ihan pikkurillinpään kokoisen palasen.

Maista ja mausta vielä tarpeen mukaan.

Viikuna-vuohenjuustocrostiinit syntyvät helposti paahtamalla pannulla kaksi leipä palaa rapeiksi ja lisäämällä siihen päälle todella kuuman grillivastuksen alla väriä saanut vuohenjuusto sekä balsamicossa pyöritellyt viikunanlohkot.

Super helppoa ja niin hyvää !

Siika paistetaan nahkoineen todella kuumalla pannulla öljyssä tai voissa aluksi nahkapuoli alaspäin. Leikkaa nahkaan muutama viilto ja mausta merisuolalla ja mustapippurilla molemmilta puolilta. Paista nahkapuolta kunnes se on saanut kunnon värin ja on rapea. Käännä kala ja laita vaikka lämmöt kokonaan pannulta pois ja paista muutama minuutti kunnes kala on kypsää mutta alä anna se kuivua.

Kasaa annos niin että maa-artisokkapyree ja kastike tulevat alle ja siika nahkapuoli ylöspäin päällimäiseksi. Älä laita nahkaa alaspäin eikä mitään kastikkeita sun muita sen päälle jotta ihana rapsakkuus pysyy kalassa.

Ja kiitos haamu, oli herkullista !

Kana-juureswokkia teriyaki-kastikkeella

Täällä ei kirjoittele mikään kovin suuri Aasialaisten ruokien ystävä. Apukokki sen sijaan saattaa olla toista mieltä mutta koska keittiö vielä tähän asti on ollut minun johdossani ei sieltä kovin usein mitään tuohon maanosaan viittaavaa nouse.  Muutamaan otteeseen on tullut teriyaikastiketta keiteltyä ja se onkin yksi niistä harvoista mauista mistä sieltä suunnalta pidän.

Ja pitäähän perheessä itsensä lisäksi miellyttää sitä toistakin joten tänään shoppailtiin sitruunaruohot, mirinit sekä muut ainekset ja keiteltiin teriyakia. Teryaki päätyi sitten suikaloitujen juuresten ja kanan kanssa samaan wokkiin. Lopputulos oli molemmille sopiva. Mun makuuni ei liian Aasialainen ja kotimaiset juurekset tekivät siitä oikein kelpoa ja terveellistä arkiruokaa. Jokunen viikko sitten aasia vaihtui välimereen mutta nyt tätä wokkia sotten oiekasti tehtiin eikä harmita yhtään.

Käytimme wokissa tällä kertaa Stockmanniherkusta sitruunaruohon ostosreissulta löytynyttä galangajuurta. Galnagajuuri on sukua inkiväärille ja muistuttaakin sitä ulkonäöltä paljon. Maussakin on samaa mutta galanga ei ollut yhtä makea. Oikein hyvää ja tätä juurta kokeillaan vielä uudestaankin muissa yhteyksissä.

Kana-juureswokki

2 annosta

- 2 broilerin rintafilettä

- 0,5 dl teriyakikastiketta ( ohje jäljempänä ) voit toki käyttää myös valmista

- 1 porkkana

- 1/2 palsternakka

- 1 pieni lanttu

- pieni pätkä purjosipulia tai varsisipulia

- 1 valkosipulinkynsi

- 1 cm pala galangajuurta

- 1 kananmuna

- soijaa

- chiliä tuoreena tai hiutaleena

- maapähkinä- tai muuta wokkiin sopivaa öljyä

1. Leikkaa broilerinfileet pitkittäin puoliksi ja nuiji ne ohuksi. Suikaloi broilerit. Suikaloi myös juurekset sekä viipaloi valkosipuli ja galangajuuri. Hienonna purjo tai varsisipuli.

2. Kuumenna wokissa öljy, lisää valkosipuli sekä galangajuuri ja lisää kanat. Lisää teriyakia noin 3 rkl ja kypsennä kanoja hetki. Lisää juurekset ja kypsennä vielä noin 5-10 minuttia. Juuresten pitäisi jääädä napakoiksi. Lisää sipulinvarret sekä chili, tuore tai hiutale.

3. Siirrä kanat ja juurekset pois pannusta. Jäähdytä pannua hetki ja riko siihen yksi kananmuna. Mausta kanamunaa hieman soijalla ja lisää nopeasti kanat ja juurekset takaisin pannut. Kananmunan tarkoitus on sitoa aineksia ja makuja yhteen mutta sen voi kyllä jättää poiskin jos ei sitä halua/voi käyttää. Sekoita kunnolla, maista ja lisää tarvittaessa soijaa, teriyakia ja chiliä, maun mukaan.

Meidän annoksissa ei sipulit nyt komeile koska ne unohtuivat kauppaan mutta se ei menoa haitannut. Hyvää oli ilmankin. Parasta ruokaa taas vähään aikaan sanoi apukokki. Sanoi sen muuten viimeksi sunnuntaina rukiisista pinaatti-ricottaknoccheista ja kotitekoisesta ricotasta, eli voiko tota nyt uskoa ! Mainitsin tästä ja selitys oli se että niitä ei nyt voi verrata ja sekin oli omassa luokassaan parasta, että ota siitä nyt sitten selvää. 

Teriyaki-kastike itse keitettynä on huippua ja keittiönkin valtaa ihana tuoksu ! Ohjeesta kunnia kuuluu Glorian Ruoka&Viini-lehdelle

Teriyaki-kastike

n 1 dl

- 1 dl soijaa

- 1 dl miriniä

- 2 cm pala inkivääriä

- 1 sitruunaruoho

- 1/4 sitruunankuorta

1. Kuori ja pilko inkivääri. Paloitele sitruunaruoho ja riko rakenne vielä pamauttamalla palat vetsenlappeella "rikki". Vuole sitruunakuoresta paloja.

2. Laita kaikki ainekset kattilaan ja keitä noin 10 minuttia, niin kauan kunnes kastiketta on jäljellä reilu 1 dl. Siivilöi kastike.

Kastiketta voi käyttää mm wokkeihin, lihojen glaseeramiseen ja mihin nyt teriyakia käyttäisitkään.

Hieman arkiruoasta vielä. Arkiruokailu on mulle erityisen tärkeä asia. Sen pitää olla kunnossa jotta viikonloppuisin ja erityistilanteissa voi nauttia ilman huolta huomisesta ja omasta terveydestä sekä kunnosta. Oma ruokavalioni koostuukin pitkälti kasviksista, syön niitä todella paljon sekä vähärasvaisesta lihasta kuten kanasta. Kalaakin pyrin suosimaan kunhan muistaa rajoitteet siinä myrkkypitoisuuksien takia. Eli ei Itämerenlohta liikaa jne, kyllä te tiedätte. Keittoja syön paljon, useimmiten sosekeittoja ja nekin usein ihan vegenä. Samoin salaatteja tulee syötyä paljon ja eritysesti kesäisin mutta niiden kanssa pitää aina miettiä että ovat tarpeeksi ruokaisia. Erilaiset pavut, kikherneet jne ovat loistava vaihtoehto niihin, sekä tottakkai se kana tai kala ja joskus myös jokin juusto. 

Aamiaisella maistuu puuro, raejuusto, marjat ja rahka, avocado, kanamunat ja tottakai taas kasvikset. Paprikaa menee paljon ja tomaatti tulee hyvänä kakkosena. Porkkanat ja vähärasvaiseen kreikkalaiseen jugurttiin tehty dippi on taas loistavaa iltapalaa ja samoin rahka+marjat jos en niitä jo aamulla syönyt. Lisää terveyttä tulee pellavansiemenrouheesta ja erilaisista siemenistä ja pähkinöistä joita syön myös päivittäin.

Ruokaa meillä laitetaan oikeastaan aika vähän. Työskentelemme molemmat ravintola-alalla ja arkiruokailu tapahtuu usein töissä. Himassa syödään lähinnä aamu-tai iltapalaa ja tottakai vapaapäivinä kokataan lähes aina ellei syödä ulkona mitä teemme myös melko paljon. Usein vapaatkaan ei satu yksiin ja monesti teenkin ruokaan vain itselleni. Väillä saattaa olla haasteellista tehdä tuoreista raaka-aineista yhden ihmisen ruoka ettei sitä jää kovin paljoa yli. Tätä blogia voi siis vinkkien toivossa esittelytekstistä poiketen lukea hyvin myös itselleen kokkaavaa sinkku. Mä taidan vähän olla sellainen arkisinkku tai jotain ?

Apukokin arkiruokailuista en sitten tiedä. Mitähän se mahtaa esim duunissa kitusiinsa mättää ? Täällä himassa ei kyllä ole toivokaan että saisi suuhunsa mitään kovin epäterveellistä kun ei tuolta jääkaapista normaalisti mitään sellaista löydy. Pelkkiä rehuja ja marjoja vaan sekä rahkaa :D

Minkälaista arkiruokaa siellä syödään ja vaalitko terveellisiä elämäntapoja jotta voisit ajoittain nauttia enemmän ?